Kalastajat vaativat harmaahylkeen metsästyksen lisäämistä

Ammattikalastajat haluavat karsia vauhdilla lisääntyvää hyljekantaa ja he vaativat myös hyljevahinkojen korvaamista. Tutkijat olisivat valmiita metsästyksen lisäämiseen.

Myrkkyjen väheneminen Itämeressä on saanut hyljekannat lisääntymään taas normaalisti. Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton toiminnanjohtajan Teemu Tastin arvion mukaan ammattimainen saaristokalastus saattaa loppua Suomenlahdelta nopeasti, ellei hylkeiden metsästystä lisätä.

- Myrkkytilanteen parantuminen Suomenlahdella näkyy muun muassa siinä, että harmaahylkeet lisääntyvät normaalisti ja kanta kasvaa vauhdilla. Tämä on myönteinen merkki Itämeren tilasta, mutta metsästyksen puutteessa ne ovat käyneet kovin rohkeiksi kokemaan kalastajien pyydyksiä, Tast sanoo.

Viranomaisten pari vuotta sitten tekemien arvioiden mukaan Kotkan edustalla sijaitsevan Haapasaariston vesissä peräti 90 prosenttia lohirysien saaliista meni hylkeiden suihin.

-Hylkeiden metsästystä tulee lisätä ja niiden kalastajille aiheuttamista vahingoista tulee maksaa korvauksia, niin kuin metsästyslaissakin edellytetään, Tast vaatii.

Suomi maksoi kalastajille korvauksia vuosilta 2000 ja 2001, jolloin viimeksi viralliset arviot hyljevahingoista tehtiin. TE-keskusten yhdessä tekemä tutkimus on edelleen myös ainoa hylkeiden kalastajille aiheuttamista saalis- ja pyydysvahingoista tehty tutkimus.

Lohiloukut jäävät vajaan

Suomi kysyi Brysselistä, saako hyljekorvauksia maksaa. EU:sta vastattiin, että saa maksaa kerran ja juuri näiltä kahdelta tutkitulta vuodelta. Valtion varat riittivät korvaamaan tuhoista neljänneksen.

Ruotsissa maksetaan hyljevahingoista korvauksia ammattikalastajille joka vuosi. Tast kummastelee sitä, että meillä maa- ja metsätalousministeriö on tyytynyt EU:n päätökseen. Suomessa metsästyslaki kuitenkin edellyttää, että hylkeiden kalastajille aiheuttamista vahingoista tulee valtion maksaa korvauksia.

Vuosi vuodelta lisääntyvien tuhojen takia kalastajat ovat jo lopettaneet lohiloukkujen virittämisen varaamilleen vesialueille.

- Eihän sellaisilla alueilla, mistä kaikki saalis menee hylkeille, sitkeinkään kalastaja näe mielekkääksi jatkaa ammattiaan. Haapasaaren vesillä kalastavat ovat luopuneet kalastuksesta liki kokonaan ja kotkalaiset, joilla on ollut rysäpaikkoja Haapasaaristossa, ovat jättäneet paikat käyttämättä, Tast kertoo.

Hänen mukaansa tarvitaan sekä vahinkokorvauksia että metsästystä, jos ammattikalastuksen halutaan jatkuvan Suomessa.

- Kansalaiset eivät ole yhdenvertaisia lain edessä jos maapetojen vahingot korvataan, mutta meripetojen vahinkoja ei korvata. Entistä vaikeammaksi käy päätoimeentulon saaminen kalastuksesta, rivit harvenevat nopeasti, Tast muistuttaa.

"Lohikanta romahtanut"

Merkittävänä tekijänä sille, että lohikannat ovat pienentyneet Suomenlahdesta Tast pitää hylkeitä. Kanadan itärannikolla lohikannat ovat Tastin sikäläiseltä hyljetutkijalta saaman tiedon mukaan romahtaneet hyljekannan voimistuessa.

- Myös Norjassa on paljonkin tehty laskelmia hylkeiden ja valaiden vaikutuksesta kalakantoihin. Niissä on päädytty selkeästi siihen, että riippuvuussuhde on olemassa ja se on selvä.

Suomessa tutkimus ei Tastin mukaan ole ollut kiinnostunut tämän tyyppisistä asioista. Hän ihmettelee myös sitä, miksi tutkijat jättävät kertomatta omaan tietämykseensä perustuvan arvion hylkeiden kokonaiskannasta.

- Se olisi hyvin tärkeä tieto jos halutaan kantaa säädellä, tai halutaan tehdään laskelmia siitä minkä verran hylkeet syövät kalaa, Tast sanoo.

"Halli kuin mikä tahansa riistaeläin"

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Eero Helle sanoo, että koko Itämeren harmaahyljekanta on kasvanut runsaat kymmenen prosenttia vuodessa jo hyvän aikaa. Helteen mukaan RKTL:ssä ei suhtauduta hallien metsästämiseen kielteisesti, vaan se on kuten mikä tahansa muu riistaeläin.

- Silloin kun hallikanta ekologisesti kestää verotuksen, niin mikäs siinä. Ihan samoilla periaatteilla voi sitä metsästää, kuin mitä tahansa riistaeläintä. Ei hylkeellä ole sen kummempaa suojaa, vaikka se joillekin ihmisille tuntuu olevan itseisarvo, Helle sanoo.

Hän tähdentää, että metsästyslaissa määrätään riistaeläimet, joihin kuuluvat myös harmaahylje ja norppa. Molemmat ovat metsästettäviä lajeja. Helteen mielestä se on yksiselitteinen asia.

Arviota hylkeiden kokonaiskannasta ei Helteen mukaan voida tehdä, koska ideaalioloissakaan ei hylkeistä voida tavoittaa kuin 60-90 prosenttia. Hyljekantoja seurataan karvanvaihtoaikana. Muina aikoina hylkeet ovat enimmän ajan vedessä.

- Harmaahylkeillä karvanvaihto tapahtuu pääosin toukokuun lopusta juhannuksen tienoille, mutta ajat vaihtelevat. Juuri tämän takia hylkeiden kokonaiskantaa on mahdotonta arvioida, Helle sanoo.

Hän muistuttaa, että Suomenlahdella edelleen hylkeiden määrät ovat vähäisiä. Itämerenaltaan pohjoisosassa ja Pohjanlahdella hallikanta on Suomenlahteen verrattuna moninkertainen.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.