Kalastus on yhä harvempien pääammatti

Merien rajaamassa tuhansien järvien maassa uskoisi kalastuksen olevan elinkeino, jolla kaksi kalaa tuo viisi leipää. Totuus on kuitenkin se, että ammattikalastajat vähenevät eikä alalle tule uusia yrittäjiä.

Ammatikseen kalastavien määrä on vähentynyt 2000-luvulla noin tuhannesta seitsemäänsataan, kerrotaan Suomen Ammattikalastajaliitosta. Kun ammattikunta on muutoinkin pieni, kymmenien henkien vuosittainen poistuma tuntuu erityisen rajulta isompien irtisanomisten keskelläkin. Kalastajien keski-ikä on 50 vuotta eikä ala kiinnosta nuoria.

Kotimaisen kalan kohtalon määrää tietysti ensi kädessä Kuningas Kuluttaja. Kysyntää tuoreelle suomalaiselle suomukalalle onkin huolimatta sen jatkuvasti kohonneesta hinnasta. Kalastajien sumppuun hintojen nousu ei kuitenkaan ole valunut vastaavassa suhteessa. Samaan aikaan kulujen kasvu on kaventanut kalastuksen kannattavuutta. Välikädet ovat pitäneet huolen omastaan.

Kotimainen kala ylellisyyttä

Kalakannat yleisesti ovat erinomaiset niin merellä kuin järvissäkin eli kalastettavaa on. Merilohen pyyntirajoitukset ovat haitanneet kalastuselinkeinoa matkailuelinkeinon kustannuksella. Silakan kalastuskiintiöt eivät enää rajoita saaliita, mutta silakkakin on hävinnyt kassikalalle. Kotimainen suomukala on tiskeillä enemmänkin niukkuushyödyke - jopa ylellisyyttä.

Jos ammattikalastajien poistuma jatkuu nykyistä vauhtia, kotimaista kuhaa, siikaa ja ahventa saa pian etsiä kissojen kanssa. Jo nyt virolainen kuha on pysyvästi rantautunut Suomen kalakauppaan.

Norjan lohi ohjaa hintoja

Kaupan kalatiskejä voidaan ylläpitää ilman kotimaista kalaakin. Niillehän tärkeintä on jatkuvuus, volyymi ja kannattavuus. Lähes viikoittaiset Norjan lohen aletarjoukset hykerryttävät kyllä intohimoista graavaajaa, mutta tyrehdyttävät vaihtoehtojen ylläpitämisen.

- Bulkkituotteet, kuten Norjan lohi ja Aasian uudet kalat, ohjaavat hintakehitystä. Kotimainen kala on täysin eri hintaryhmässä, mutta se on lähiruokaa, ja hyödyttää laajemmin yhteiskuntaa ja ympäristöä, sanoo Ammattikalastajaliiton toimitusjohtaja Kim Jordas.

Jordas näkee, että ammattikalastus keskittyy edelleen jatkossa. Jo nyt kymmenkunta uudentyyppistä tankkialusta kalastaa lähes koko silakka- ja kilohailikiintiön. Se merkitsee enemmän yrittäjämäisyyttä, mikä näkyy muun muassa vientikauppana Venäjälle. Sen osuus on jo neljänneksen verran silakan myynnistä.

Jordas ei usko, että neljä kalastusalan koulutuspistettä voisivat houkutella nuoria alalle. Positiivisena yrityksenä hän näkee kesällä aloitetun mestari-kisälli-kokeilun, jossa on mukana kymmenkunta paria.

- Siinä oppii käytännön työn, mutta parin vuoden kuluttua nähdään, moniko jää alalle. Tosin määrä ei poistumaa mitenkään korvaa, hän arvioi.

Hylkeet ja merimetsot samoilla apajilla

Ammattikalastajien pahin riesa pitkin rannikkoa on tällä hetkellä hylkeiden aiheuttamat vahingot. Ne ovat saaneet monet ripustamaan verkonriekaleet naulaan. Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus arvioi, että hylkeet vahingoittavat seitsemän prosenttia kuhasaaliista sen lisäksi, että ne tuhoavat verkot.

Hylkeiden ohella myös merimetsot verottavat kuhakantoja entistä enemmän. Kuhasaaliit alenivatkin viime vuonna merialueilla 16 prosenttia edellisvuodesta.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.