Kalat lääkepöllyssä myös suomalaisvesissä: Tutkija väläyttää ihmisvirtsan erilliskeräämistä

Vesistöihin päätyy jatkuvasti jätevesien mukana lääkeaineita, joilla on havaittu olevan vaikutuksia kaloihin ja muihin vesieliöihin. Viranomaiset ovat vasta nyt ryhtyneet pohtimaan, pitäisikö lääkejäämien pääsyä vesistöihin ryhtyä rajoittamaan. 

Kalat ovat aika hyvin lääkittyjä, koska lääkejäämiä päätyy vesistöihin tasaista tahtia. Lääkkeiden reitti vesistöihin alkaa meidän jokaisen kotoa.

– Ne päätyvät vesistöihin pääasiassa lääkkeitä käyttävien ihmisten elimistöjen läpi eli ihan kotitalouksista, kertoo suunnittelija Lauri Äystö Suomen ympäristökeskuksesta.

Lääkejäämät läpäisevät puhdistamot

Lääkejäämät eivät pysähdy jätevedenpuhdistamoille, koska käytössä olevilla puhdistuslaitteilla niitä ei pystytä erottelemaan jätevesistä. Tekniset keinot lääkejäämien erottamiseen ovat olemassa, mutta ne ovat kalliita.

– Tekniikat ovat sinänsä vanhoja, esimerkiksi otsonointia, aktiivihiiltä, suodatusta. Niillä saadaan 95 prosentin tehokkuudella lääkeaineet pois. Mutta kun kysytään, mitä se maksaa, vastaus on, että aika paljon, huomauttaa ympäristöteknologian professori Tuula Tuhkanen Jyväskylän yliopistosta.

Lääkkeet muuttavat kalojen käytöstä

Vaikka lääkeaineet laimenevat vesistöissä tehokkaasti, niillä näyttää olevan vaikutuksia esimerkiksi kaloihin.

– Niillä on vaikutuksia sukupuolijakaumaan ja toisaalta käyttäytymiseen. Esimerkiksi joillakin mielialalääkkeillä on havaittu, että ahvenet muuttuvat paljon rohkeammiksi ja ahnaammiksi syöjiksi, sanoo Lauri Äystö.

Vesistöihin päätyvien lääkejäämien määrää voitaisiin vähentää esimerkiksi tehostamalla sairaaloiden ja lääketeollisuuden jätevedenpuhdistusta.

– Käytännössä järjestettäisiin puhdistusjärjestelmiä esimerkiksi sairaanhoitolaitoksille, lääketeollisuuteen, mihin tahansa, missä lääkkeitä käytetään mittavissa määrin ja missä niitä tuotetaan, ehdottaa Äystö.

– Haluaisin ajatella sellaistakin mahdollisuutta kuin virtsan erilliskeräily. Se käytännössä poistaisi koko tämän lääkeaineongelman. Esimerkiksi olisiko kaksiviemärijärjestelmä mahdollinen sairaaloissa, missä puhutaan konsentroituneista ja hankalista lääkeaineista jätevesissä. Myös haja-asutusalueella se voisi toimia, miettii Tuula Tuhkanen.

Kuluttajien lääkevalinnat vaikuttavat

Asiantuntija muistuttaa, että myös kuluttajien valinnoilla on merkitystä.

– Suomessa on yksi lääkeaine nostettu pahikseksi yli muiden: diklofenaakki. Sitä päätyy 850 kiloa joka vuosi vesistöihin. Se on peräisin eräästä suositusta kipugeelistä, jota myydään apteekeissa ilman reseptiä. Se on tasan tarkkaan kuluttajan oma valinta, että tilanne on tämä, muistuttaa Tuhkanen.

Toistaiseksi on tutkittu vain yksittäisten lääkeaineiden vaikutuksia. Vesiin päätyy kuitenkin satoja erilaisia lääkeaineita eikä niiden yhteisvaikutuksia tunneta.

Lääkeaineiden yhteisvaikutus tuntematon

– Nämä aineet eivät ikinä esiinny ympäristössä yksittäisinä aineina vaan kymmenien ja satojen aineiden cocktaileina. Niiden yhteisvaikutuksesta ei käytännössä tiedetä juuri mitään, ihmettelee Äystö.

Toistaiseksi lääkeaineiden pitoisuuksille ympäristössä ei ole asetettu minkäänlaisia raja-arvoja. Niin Suomen kuin EU:n viranomaiset vasta pohtivat asiaa.

– Akuutteja ongelmia tuskin tulee, mutta nämä ovat sellaisia aineita, että päästöt ovat tosi kavalia. Ne kannattaisi minimoida jo tässä vaiheessa, neuvoo Lauri Äystö.

 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.