Kalevi Sorsa kuollut

Mittavan poliittisen uran tehnyt Kalevi Sorsa on kuollut 73-vuotiaana. SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen luonnehti muistopuheessaan Sorsaa Suomen yhteiskunnallisen nousun suurmieheksi.

SDP:n entinen puheenjohtaja ja pitkäaikainen pääministeri Kalevi Sorsa on kuollut. Hän kuoli eilisiltana voimien uupuessa pitkän sairauden jälkeen kotonaan Helsingin Hakaniemessä. Sorsa oli kuollessaan 73-vuotias.

Kalevi Sorsa kuului Suomen lähihistorian merkittävimpiin vaikuttajiin. Vuosien 1972 ja 1987 välisenä aikana hän johti pääministerinä neljää eri hallitusta. Hän on edelleen Suomen pitkäaikaisin pääministeri: pääministerivuosia kertyi kymmenen. Hän oli myös ulkoministerinä kolmasti.

Sorsa oli kansanedustajana vuodesta 1970 vuoteen 1991. Kaksi viimeistä eduskuntavuottaan hän oli eduskunnan puhemiehenä. Hän toimi Harri Holkerin johtamassa hallituksessa ulkoministerinä vajaat kaksi vuotta. Vuoden 1989 alussa hän teki tilaa hallituksessa SDP:n puheenjohtajaksi valitulle Pertti Paasiolle. Sosiaalidemokraattista puoluetta Sorsa johti vuosina 1975-87. Tätä ennen hän oli kuusi vuotta SDP:n puoluesihteerinä.

Sorsa oli jo vuonna 1987 valittu Suomen Pankin johtokuntaan. Eduskuntakautensa päätyttyä hän siirtyi tähän virkaan. Eläkkeelle hän lähti vuonna 1996.

Taisto Kalevi Sorsa syntyi Keuruulla 21. joulukuuta 1930. Hän suoritti silloisessa Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa sanomalehtitukinnon ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon. Ennen poliitikkouraansa hän ehti toimia Vihuri-lehden päätoimittajana, Tammen kirjallisena toimittajana, kuusi vuotta Unescon palveluksessa Pariisissa, Suomen Unesco-toimikunnan pääsihteerinä sekä opetusministeriön apulaisosastopäällikkönä.

Sorsa kuului suomalaisista poliitikoista eittämättä raskaimpaan sarjaan eli valtiomiesluokkaan. Hänet kuitenkin tunnettiin siitä, että hän kieltäytyi ottamasta vastaan arvonimiä tai kunniamerkkejä

Yllätysnimi puoluesihteeriksi

Kalevi Sorsan nimi oli kesällä 1969 Turussa pidettyyn SDP:n puoluekokoukseen asti suurelle yleisölle täysin tuntematon. Puoluekokouksen jälkeen tilanne oli kuitenkin toinen. Politiikan ulkopuolelta tullut yllätysnimi puoluesihteeriksi oli tuolloin suuri poliittinen uutinen. Sorsa itse matkusti kokoukseen kansainvälisten asioiden asiantuntijana.

Uuden puoluesihteerin nimestä käytiin melkoista veikkailua. Ehdokkaita oli useita; heidän joukossaan ei kuitenkaan ollut Sorsan nimeä. Sorsa ei itsekään osannut ennustaa tulevaisuuttaan. Vain vaimo Irene oli ennen kokousta aavistellut jotain: "Pidähän itse varasi. Sinä olet juuri sellainen tyyppi, joka voi olla vastaus kysymykseen. Ja sinulla pitää olla vastaus mietittynä, jos kysytään".

Julkisuudessa olleiden ehdokkaiden kesken oli kiistoja, ja puolueen puheenjohtaja Rafael Paasio oli kehottanut etsimään uusia nimiä. Paasio ei ennestään tuntenut Sorsaa. Tapaaminen Sorsan kanssa ja suositukset vakuuttivat puheenjohtajan. Tämän pohjalta puoluekokous valitsi Sorsan puoluesihteeriksi.

Sorsan uran nousu oli nopea. Hänestä tuli pian selkeä perintöprinssi puolueen johtoon. Rafael Paasion seuraajaksi SDP:n puheenjohtajaksi hänet valittiin vuonna 1975. Keskustalaisista hänen pahimpia vastustajiaan olivat Ahti Karjalainen ja Paavo Väyrynen. Johannes Virolaisen kanssa hän sen sijaan tuli hyvin toimeen.

Tunnusmerkkeinä piippu ja kravatti

Etenkin pilapiirrosten kautta Sorsa tuli tutuksi suurelle yleisölle. Hänet kuvattiin pitkään uskollisen kumppaninsa piipun kanssa. Helsingin Sanomien legendaarinen pilapiirtäjä Kari piirsi hänelle myös hyvin leveän solmion. Vuosien kuluessa piippu poistui sekä kuvista että Sorsan suusta. Myös kravatti kapeni.

Julkisuudessa Sorsasta sai kuvan leppoisana mietiskelijänä. Sitä hän paljon myös oli. Monet kyllä tietävät, että Sorsan poliittisen uran aikana oli myös paljon tilanteita, joissa leppoisuus oli kaukana.

Sorsa saavutti useita voittoja poliittisella urallaan. Hän oli näkyvä hahmo mm. Sosialistisessa internationaalissa. Sorsan suhteet lehdistöön eivät olleet aina parhaat mahdolliset. Tunnetuksi tuli hänen vuonna 1984 puoluekokouksessa Lahdessa pitämänsä puhe. Siinä hän lehdistön valtaa käsitellessään otti käyttöön käsitteen infokratia.

Uralta löytyy myös häviöitä ja pettymyksiä. 1970-luvulla epäonnistunut kuvaputkitehdashanke toi vastustajien kielenkäyttöön nimen Valco-Sorsa. Ehkä suurin pettymys oli SDP:n ehdokasasettelu ennen vuoden 1994 presidentinvaaleja. Sorsaa pidettiin aiemmin selvänä SDP:n ehdokkaana. Toisin kuitenkin kävi. Puolueen ulkopuolisetkin saivat osallistua esivaaliin, ja siinä voittajaksi selviytyi politiikan ulkopuolelta Martti Ahtisaari. Sorsa katkeroitti mielensä tästä tuloksesta. Runsaat kuusi vuotta myöhemmin hän puhui SDP:n kunnianpalautuksesta, kun Tarja Halonen valittiin presidentiksi.

Taitava ja tyylitajuinen kirjoittaja

Sorsan tausta kustannustoimittajana näkyi myös hänen toiminnassaan. Hän oli ahkera ja tyylitajuinen kirjoittaja. Hänen puheensa ja kirjoituksensa olivat selkeitä ja punnittuja.

Sorsa kirjoitti useita kirjoja. Niissä hän pohti maailman menoa monista eri näkökulmista. Hänen ensimmäisen teoksensa oli nimeltään Kansanvallan kysymyksiä. 1990-luvulla ilmestyi useita kirjoja. Vuosikymmenen puolivälissä syntynyt Muistikuvia, mielikuvia oli riemukas kooste erilaisista sattumuksista Sorsan uran varrella.

- Jos teillä on puoliksikaan niin hauskaa tätä lukiessanne kuin minulla sitä kesällä kirjoittaessani, tavoitteeni on saavutettu, hän kirjoitti kirjan alkusanoissa.

Eläkkeellä ollessaan hän aloitti muistiin, muistiinpanoihin ja tarkkoihin arkistotietoihin perustuvien muistelmiensa kirjoittamisen. Ensimmäinen osa Sisäänajo ilmestyi vuonna 1998. Välillä hän kirjoitti myös teoksen Ilmiöitä vuonna 2000. Viime syksynä ilmestyi hänen muistelmiensa toinen mittava osa Kansankoti ja punamulta. Siinä hän käsitteli yksityiskohtaisesti vuosien 1972-76 tapahtumia. Muistelmien kirjoittaminen jäi siten Sorsalta kesken.

Lipponen: "Suomen yhteiskunnallisen nousun suurmies"

Paavo Lipponen

SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen luonnehtii Kalevi Sorsaa Suomen yhteiskunnallisen nousun suurmieheksi.

Lipponen kiitti muistosanoissaan, että tullessaan nuorella iällä pääministeriksi ja SDP:n puheenjohtajaksi Sorsa otti sotasukupolven jälkeen vahvalla otteella vastuun maan kehittämisestä.

- Hänen johdollaan rakennettiin se hyvinvointivaltio, jonka perustasta suomalaiset tänä päivänä haluavat pitää kiinni.

Sorsan johdolla tehtiin myös koulutuksen, tutkimuksen ja teknologian kehittämistyön edistämistä koskevat ratkaisut, jotka käynnistivät Suomen nousun yhdeksi maailmantalouden kärkivaltioista, muistutti Lipponen.

Pääministeri Matti Vanhanen luonnehtii muistosanoissaan Sorsaa suomalaisen konsensuksen takuumieheksi.

Matti Vanhanen

- Kalevi Sorsa jää muistoihimme lähihistorian merkittävimpänä pääministerinä. Hän teki täyden elämäntyön suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Saamme kiittää häntä paljosta, luonnehti Vanhanen.

Vanhanen muistutti, että Sorsa oli valtiomies, jonka työn vahvin jakso osui 1970- ja 1980-luvuille.

-Hän johti maamme historian pitkäaikaisimpana pääministerinä ja neljän hallituksen johtajana Suomen läpi käynnissä ollutta suurta rakennemuutosta, modernisoi Suomea ja vahvisti kansainvälistä asemaamme sekä pohjusti tietä 1990-luvun Euroopan integraatioon, muistutti Vanhanen.

(MTV3-STT)

(Kymmenen uutiset 17.01.2004)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.