Kansalaisaloitteiden käsittelyyn kaivataan muutoksia

Asiantuntija ei usko kansalaisaloitteiden ja vasta-aloitteiden johtavan loputtomaan kehään. Aloitteiden määrään ja laatuun toivotaan kuitenkin parannusta.

– En pidä realistisena riskinä, että kansalaiset innostuisivat samasta aiheesta kovin montaa kertaa aloitetta kannattamaan edestakaisin, Avoin ministeriö -järjestön toiminnanjohtaja Joonas Pekkanen toteaa.

Avoin ministeriö toimii järjestöjen ja kansanliikkeiden apuna kansalaisaloitekampanjoiden suunnittelussa ja toteutuksessa

Lakivaliokunnan puheenjohtajan Kari Tolvasen (kok.) mukaan kansalaisaloitelakia pitää tarkastella uudelleen tulevan talven aikana vasta-aloitteiden osalta, kuinka niitä voi ja saa tehdä. 

– Ettei tule loputonta suota, että tulee vasta-aloitteen vasta-aloitetta, kansanedustaja sanoo. 

Vain yksi on toteutunut

Kaiken kaikkiaan kansalaisaloite.fi -palvelussa on tehty yhteensä 386 aloitetta, joista kuusi on edennyt eduskunnan käsittelyyn asti ja vain yksi on siis hyväksytty. Pekkasen mukaan syy tähän on lähinnä aloitteiden heikko valmistelu.

– Iso osa näistä aloitteista, joita on sinänsä helppo käydä palvelussa pistämässä vireille, ei ole hyvin valmisteltuja. Ei aloitteen sisällön osalta, eikä varsinkaan sen osalta, että olisi mietitty miten se kuuden kuukauden kampanja pystytään tehokkaasti vetämään läpi, Pekkanen kertoo.

Tasa-arvoinen avioliittolaki on tähän aistisesti ainoa kansalaisaloitteen tuoma lakiuudistus. Pekkasen mukaan suuri syy tähän oli se, että eduskunnassa oli jo entuudestaan edustajia, jotka kannattivat aihetta ja olivat siitä esittäneet aloitteita.

– Aika outoa kyllä jos tämä on se prosessi mikä vaaditaan, että saadaan aloite menemään läpi, Pekkanen pohtii. 

Kaivataan parempaa dialogia

Pekkanen näkee isona ongelmana myös eduskunnan ja aloitteiden tekijöiden välisen dialogin puuttumisen. Suurin osa esityksistä teilataan heti alkuunsa, erinäisten teknisten seikkojen vuoksi. Pekkanen sanookin, että aloitteiden vetäjiä kuullaan lähinnä muodollisuuden vuoksi.

– Kun kansalaisaloitteita käsitellään samalla metodilla kun hallituksen esityksiä, joita on tietysti valmisteltu kauemmin ja paremmin, niin onko mikään ihme, ettei niitä hyväksytä. Koko käsittelytapaan pitäisi saada muutoksia, Pekkanen linjaa.

Keskustelu on pyörinyt myös tarvittavien allekirjoitusten määrän ympärillä. Tarvittavat 50 000 nimeä saattaa kuulostaa isolta määrältä, mutta käytännössä internetin avustuksella kyseessä ei ole iso lukumäärä. Kokonaisuudessaan se vastaa noin 1,2 -prosenttia äänioikeutetuista suomalaisista.

Pekkasen mukaan nykyinen käsittelyyn asti päässeiden aloitteiden määrä on alempi kuin toivottiin. Toisaalta osa myös pelkäsi eduskunnan hukkuvan kansalaisaloitteisiin, näin ei kuitenkaan käynyt.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.