Kansalaissodassa kuolleiden määrästä uusi arvio

Punaisten henkilötappio oli kansalaissodassa 30 000 miestä, kertoo tuore selvitys.

Rynkky

Vuoden 1918 kansalaissodassa kuolleiden punaisten määrä saattaa olla aiemmin luultua suurempi. Tietokirjailija Tauno Tukkinen on tilastotieteen keinoilla laskenut punaisten henkilötappioiksi peräti 29 800. Tukkisen luku on yli 2 700 suurempi kuin mihin valtioneuvoston alaisessa Suomen sotasurmat 1914-22 -projektissa on päädytty.

Aivan uusi tieto on vuosikymmenien aikana kuolleiksi julistettujen punaisten suuri lukumäärä. Kun heitä sotasurmat-projektissa on arvioitu olleen 240, Tukkisen tutkimusten mukaan heitä olisi peräti 5 000. Lukuun hän on päätynyt kahdella eri tilastollisella menetelmällä.

- Kuolleiksi julistettujen suuri määrä osoittaa mielestäni sen, kuinka kauheasta ja julmasta sodasta oli kyse, Tukkinen sanoo. Hänen mukaansa on uskomatonta, että niin paljon ihmisiä saattoi tuolloin joutua tietymättömiin Suomessa. Viidentuhannen kuolleeksi julistetun joukossa ei nimittäin ole mukana esimerkiksi Venäjälle paenneita punaisia.

Ensimmäiset kuolleiksi julistamiset tapahtuivat pian sodan jälkeen vuonna 1920 esimerkiksi perinnönjakojen takia, mutta viimeiset julistukset olivat niinkin myöhään kuin 1994 - siis vain 10 vuotta sitten.

Tukkinen on juuri julkaissut kuolleeksi julistettujen punaisten kohtaloista kertovan kirjan Kumpujen yöstä. Tilastollisten menetelmien käytössä Tukkista on avustanut tilastotieteilijä, valtiotieteiden lisensiaatti Kari Djerf.

Oikeuden pöytäkirjoista yksityiskohtaista tietoa

Kuolleiksi julistettujen suuri lukumäärä johtuu Tukkisen mukaan siitä, että monet punaiset kaatuivat taisteluissa ja haudattiin tuntemattomina ja että teloitettujen punaisten henkilötiedot hävitettiin lähes poikkeuksetta.

- Lisäksi vankileireillä kuoli paljon punaisia tuntemattomia. Vankileireillä kuolleista ei myöskään aina vaivauduttu lähettämään virallista ilmoitusta seurakuntiin, hän huomauttaa.

Tukkisen mukaan kihlakunnan- ja raastuvanoikeuksien pöytäkirjat liitteineen antavat usein kuolleeksi julistetusta hyvinkin yksityiskohtaista tietoa. Oikeuden määräyksestä henkilön kuolleeksi julistamisen yhteydessä oli nimittäin yleensä poliisikuulustelu, jolla pyrittiin selvittämään kadonneen viimeisiä vaiheita.

Kuolleeksi julistetut poikkeuksetta punaisia

Tukkisen kirjan lopussa on myös luettelo, josta löytyvät henkilötiedot lähes 800:sta kuolleeksi julistetusta helsinkiläisestä, tamperelaisesta ja turkulaisesta sekä heidän elämänsä viime vaiheet. Nimiluettelo ei Tukkisen mukaan ole aivan täydellinen selvitystyön monimutkaisuuden takia ja koska muutamat käräjäoikeuden pöytäkirjat ovat kadoksissa.

- Käsitykseni mukaan arviolta kaikkiaan tuhat helsinkiläistä, tamperelaista ja turkulaista punaista julistettiin kuolleeksi, Tukkinen selittää.

Kansalaissodan jälkeen kuolleiksi julistetut olivat lähes poikkeuksetta punaisia.

- Valkoisten kohtalot nimittäin selvitettiin varsin tarkasti jo 1920-luvulla, hän sanoo.

Kansalaissodan uhrien selvittämisessä tärkeitä lähteitä ovat Tukkisen mukaan seurakuntien rippikirjojen lisäksi mm. valtiorikosoikeuksien syyttäjistön arkisto sekä henkilöiden kuolleeksi julistamista koskevat kihlakunnan- ja raastuvanoikeuksien pöytäkirjat.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.