Kansliapäällikkö hoitokokeilun kuoppaamisesta: Väärin sammutettu

Sosiaali- ja terveysministeriön entisen kansliapäällikön mukaan keskeinen syy 1985-93 toteutetun terveydenhuoltokokeilun hautaamiseen oli väärä marssijärjestys.

Kokeilussa itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat yleislääkärit huolehtivat 40 000 suomalaisen perusterveydenhuollon lääkäripalveluista Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Lahdessa. 

Erkki Kivalo

Toimi lääkintöhallituksen pääjohtajana 1978-1983, mutta muistetaan myös tasavallan presidentti Urho Kekkosen yksityislääkärinä. Kivalo kannatti omalääkärijärjestelmää. 

Jaakko Pajula

Toimi Kansaneläkelaitoksen pääjohtajana 1971-1993. 

Lääkintöhallitus

Suomen valtion keskusvirasto ja viranomainen, joka vastasi terveydenhoitoasioista. Se toimi eri nimillä vuoteen 1991. Kuuluu nykyään monien organisaatiomuutosten myötä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen.

Laajan seurantatutkimuksen mukaan kokeilu oli menestys niin asiakkaiden kuin kustannustenkin näkökulmasta: Hoitojonot katosivat ja potilaat kehuivat. Siitä huolimatta hanke kuopattiin kaikessa hiljaisuudessa.

Kokeilua arvioineen seurantatutkimuksen tekoon osallistunut emeritusprofessori Arpo Aromaa pitää hankkeen kaatumisen syynä pikkupolitikointia. Aromaan mukaan demariliike sosiaali- terveysministeriössä torppasi keskustan idean.

1995-2006 sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkönä toiminut Markku Lehto on osittain samoilla linjoilla.

– Kyllä tällaisia näkökulmia on ollut varmaan mukana. Tässä oli paljon ei kovin asiallisia syitä haudata hanke, Lehto hymähtää.

Lehdon mukaan suurin ongelma oli se, että kyseessä oli Kansaneläkelaitoksen hanke.

– Se oli väärin sammutettu, koska hankkeen toimenpanija oli Kela ja se personoitui Kelan pääjohtaja Jaakko Pajulaan (kesk.) Marssijärjestys oli väärä, Lehto muistelee.

Lehto arvelee, että kokeilu kaatui kuitenkin enemmän ajatusmaailmojen eroon kuin raadolliseen puoluepolitikointiin.

– Lääkintöhallituksessa pääjohtaja Erkki Kivalo oli keskustalainen, mutta kansanterveystyö oli sosialidemokraattisille virkamiehille hyvin läheinen. Heidän ajatusmallissaan kunta tuottaa palvelut. He vierastivat sitä, että Kela häärää heidän tontillaan, Lehto selittää.

Lehdon mukaan terveydenhuoltokokeilun käyttöönoton tiellä oli muitakin esteitä. Asiaa ei myöskään auttanut se, että siitä tehty seurantatutkimus valmistui vasta viisi vuotta kokeilun jälkeen.

– Hanke olisi pitänyt istuttaa kunnalliselle puolella mutta siellä ei kai adoptoitu ajatusta. Kun seurantaraportti tuli, Jorma Backia pyydettiin selvitysmieheksi laatimaan mallin kuntaan sopivaksi. Hänen selvityksensä törmäsi vaikeuksiin muun muassa virkaehtosopimuksen kanssa, Lehto listaa esteitä.

Monet hoitoalan ammattilaiset ovat nostaneet 1985-93 toteutetun yksityislääkärikokeilun ratkaisuksi nykyisiin hoitojonoihin. 

 


Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.