Kasvaako pihallasi ongelmajätettä?

Vieraslajit valloittavat Suomen luontoa ja syrjäyttävät alkuperäistä lajistoamme. Meillä elää jo lähes 1000 vierasta kasvi- ja eläinlajia, joista 160 on luokiteltu haitallisiksi. Lukumäärä kasvaa koko ajan.

– Vieraslajit aiheuttavat rahallista vahinkoa. Ongelmia voi tulla esimerkiksi maataloudelle. Osa vieraslajeista on tauteja eli ne uhkaavat ihmisten terveyttä. Vieraslajit vaikuttavat myös luonnon monimuotoisuuteen. Pahimmassa tapauksessa ne voivat syrjäyttää alkuperäislajit monilta kasvupaikoilta, luettelee ylitarkastaja Harry Helmisaari Suomen ympäristökeskuksesta.

Vieraslajeja ovat kasveista esimerkiksi jättiputki, kurtturuusu, komealupiini, japanintatar, kanadanpiisku ja jättipalsami. Eläimistä vieraslajeihin kuuluvat muun muassa minkki, supikoira, espanjansiruetana, vaeltajasimpukka ja citykani.

Taistelu monia vieraslajeja vastaan on jo hävitty eikä niitä enää pystytä kokonaan hävittämään. Viranomaiset pyrkivät nyt pitämään lajien leviämisen ja niiden aiheuttamat vahingot kurissa.

– Varmaankaan sellaisia lajeja kuten kurtturuusua ja jättiputkea ei saada koskaan kokonaan pois. Niitä voidaan kuitenkin yrittää saada kuriin niin, etteivät haitat olisi kovin suuria, arvioi Harry Helmisaari.

Vieraslajit karkaavat palstoilta ja puutarhoista

Asiantuntija löytää helsinkiläiseltä palstaviljelmältä heti puolenkymmentä vieraslajia. Japanintatar, karhunköynnös, kanadanpiisku, lupiini ja kurtturuusu kukkivat palstoilla. Kolme lajeista on jo levinnyt palsta-alueen ulkopuolelle.

– Ne, mitkä ovat jo karanneet ulkopuolelle, pitäisi torjua ja varoa, ettei lajeja kuljeteta alueen ulkopuolelle. Ihmisille pitäisi neuvoa, mitkä lajit ovat haitallisia ja mitä lajeja pitäisi pitää silmällä. Viranomaiset eivät pysty tekemään kaikkea, mutta viranomaisten tehtävä on tukea kansalaisten toimintaa, linjaa Helmisaari.

Kaupungeilla ei ole varaa hävittää vieraslajeja alueiltaan ja torjunta onkin pääosin vapaaehtoistyön varassa. Vieraslajien torjuntatalkoita järjestetäänkin ahkerasti monissa paikoissa. Torjuntaa pitäisi kuitenkin tehdä järjestelmällisesti, jotta kasvustot pysyisivät kurissa.

– Monet vieraslajeista voi kompostoida, mutta pitää varmistaa, ettei kompostiin jää eläviä siemeniä. Joitakin lajeja pitää käsitellä ongelmajätteenä ja viedä jäteasemille, jotta siemenet varmasti tuhoutuvat, neuvoo Helmisaari.

Erityisen hankala laji Helmisaaren mielestä on japanintatar. Se leviää tehokkaasti juuren kappaleista eli se maa, jossa kasvi on kasvanut on käytännössä ongelmajätettä.

Citykanien voittokulku hidastui

Joidenkin vieraslajien leviämistä on sentään onnistuttu hidastamaan. Helsingin keskustan citykanien aiheuttamat vahingot on saatu kuriin metsästyksellä ja suojaamalla kasveja.

– Tavoite ei ollutkaan poistaa kaneja vaan vähentää niiden aiheuttamia vahinkoja ja siinä on onnistuttu, kertoo ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta.

Citykanikanta on nyt suurimmillaan. Metsästyskausi alkaa taas syyskuussa ja kestää maaliskuuhun. Vuodessa metsästetään noin tuhat kania. Kaupungilta kuluu kaniongelman kurissapitämiseen noin 180 000 euroa vuodessa.

Euroopan unionin alueella on noin 11 000 vieraslajia, joista 10–15 prosenttia arvioidaan haitallisiksi. Niiden arvioidaan aiheuttavan vuosittain noin 12 miljardin euron vahingot.

Heinäkuusta alkaen vieraslajihavainnoista on voinut ilmoittaa netissä.

Katso täältä lisätietoa jättipalsamitalkoista Helsingissä.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.