Kasvatetun kirjolohen ympäristövaikutukset pienenivät

Tänään julkistetun tutkimuksen mukaan kasvatetun kirjolohen ympäristövaikutukset ovat pienentyneet kymmenessä vuodessa. Kirjolohen tuotantoketjun rehevöittävä vaikutus on pienentynyt 26 prosenttia, hiilijalanjälki 9 prosenttia ja happamoittavat päästöt 15 prosenttia.

- Myönteinen muutos johtuu pääasiassa rehutuotannon kehittymisestä. Lohen kasvatuksessa kulutetun rehun määrä on pienentynyt yli 10 prosentilla kymmenessä vuodessa, kertoo tutkija Frans Silvenius Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta (MTT).

Rehun osuus kasvatetun kirjolohen "hiilipyrstönjäljestä" on peräti 80 prosenttia.

- Rehun tuotannossa on pitkiä tuotantoketjuja - prosessointia, viljelyä ja kalastusta - tästä syntyy päästöjä, selittää Silvenius.

Pitäisikö syödä kalaa vai lihaa?

Jos katsotaan pelkästään ilmastovaikutuksia, kirjolohi on selvästi parempi ruokavalinta kuin liha. Naudanlihan hiilijalanjälki on kuusinkertainen kirjolohifileeseen verrattuna. Sianlihan ilmastopäästöt ovat 2,5-kertaiset ja broilerin 1,5-kertaiset kirjoloheen verrattuna.

- Kaikki elintarviketuotteet eivät ole suoraan vertailukelpoisia erilaisen ravinnesisällön takia, mutta kyllä hiilijalanjälki on lihalla pääsääntöisesti suurempi kuin kasvatetulla kirjolohella, arvioi Silvenius.

Jos asiaa tarkastellaan rehevöittävien typpi- ja fosforipäästöjen kannalta, tilanne on päinvastainen. Tuotettu kirjolohikilo rehevöittää vesistöjä kolme kertaa enemmän kuin naudanlihakilo ja neljä kertaa enemmän kuin sianlihakilo. Broileriin verrattuna kirjolohen rehevöittävä vaikutus on kahdeksankertainen.

Yksinkertainen johtopäätös on se, että ilmaston ystävä suosii kirjolohta ja Itämeren ystävä broileria. Tutkija ei ole valmis tekemään näin suoria päätelmiä.

- Se on tämmöinen arvottamiskysymys. Se on kuluttajan oma valinta. Täytyy ottaa huomioon ravitsemussuositukset ja terveysnäkökohdat tässä. Ei kannata mennä äärimmäisyyksiin tässä.

Ravitsemussuositusten mukaan kalaa kannattaisi syödä lajia vaihdellen 2-3 kertaa viikossa.

Ostaako Norjan lohta vai kotimaista kirjolohta?

Suomessa käytetään tällä hetkellä 10 miljoonaa kiloa kotimaista kirjolohta ja 30 miljoonaa kiloa Norjan lohta. MTT:n tutkimus ei anna yksiselitteistä vastausta siihen, onko ekologisempaa syödä Norjan lohta vai kotimaista kirjolohta.

- Sekin on arvottamiskysymys. Norjassa on karkulaisongelma: viljelmiltä karanneet lohet uhkaavat villin lohen geneettistä perimää ja siirtävät loisia ja kalatauteja luonnonkaloihin. Rehevöittävien päästöjen vaikutus on todennäköisesti pienempi Norjassa avomeren äärellä. Hiilijalanjälki on Norjan lohella ja suomalaisella kirjolohella samaa luokkaa, arvioi Frans Silvenius.

Suomalaiset kalankasvattajat eivät tällä hetkellä pysty kilpailemaan Norjan lohen kanssa.

- Toistaiseksi me emme ole saaneet riittävästi tuotantolupia Suomeen, jotta pystyisimme vastaamaan huutavaan kysyntään suomalaisesta kalasta, nimenomaan kirjolohesta. Meillä tuotantokustannukset ovat suuremmat kuin Norjassa. Siellä kasvukausi on pidempi ja tuotantomäärät paljon suuremmat. Ainakaan toistaiseksi emme pysty kilpailemaan Norjan lohen kanssa, pahoittelee Kalankasvattajaliiton toimitusjohtaja Anu Toivonen.

Kotimainen luonnonkala voittaa kasvatetun kirjolohen ympäristövaikutuksissa, mutta ei ravintosisällössä.

- Luonnonkalan hiilijalanjälki on pieni, koska se ei tarvitse rehua. Luonnonkalat eivät aiheuta ravinnepäästöjä, itse asiassa kalastus poistaa ravinteita vedestä. Toisaalta luonnonkaloissa on vähemmän arvokkaita rasvahappoja kuin kirjolohessa, toteaa Silvenius.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.