Katainen: Georgia otettava huomioon turvaselonteossa

Kokoomuksen puheenjohtaja valtiovarainministeri Jyrki Katainen perää "kylmän rauhallista" realismia Venäjää koskeviin arvioihin.

Puheet Suomen turvallisuusympäristön vakautumisesta ovat johtaneet hänen mielestään vääränlaiseen hyvänolon tunteeseen, mistä Georgian tapahtumat havahduttivat.

Katainen sanoo Jyväskylässä kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa, että Venäjä on tuoreiden näyttöjen perusteella "epäröimättä valmis käyttämään sotilaallista voimaa ulkopolitiikkansa jatkeena".

Georgian tapahtumat on Kataisen mielestä otettava huomioon myös hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelussa. Siinä ei voida enää yksiselitteisesti todeta, että maailma ja Suomen lähialueet ovat kehittyneet vain positiivisempaan ja turvallisempaan suuntaan.

Katainen pitää selontekojen ongelmana sitä, että niissä on realistisen analyysin sijaan painotettu helposti toiveita siitä, millaiseksi maailman ja lähiympäristön halutaan muuttuvan.

- Myös Georgian kriisin ja selonteon välisissä arvioissa on tämä ollut huomattavissa. Ne, joilla on jo valmiiksi ollut pää puskassa turvallisuusympäristömme suhteen, ovat sitä Georgian kriisin seurauksena työntäneet entistä syvemmälle, Katainen sanoo.

Katainen ei yksilöi, ketä hän "pää puskassa" olevilla tarkoitti.

Sen jälkeen kun Georgiassa on saatu rauhanturvaoperaatio alkuun, EU:n ja Venäjän olisi Kataisen mielestä keskusteltava siitä, miten Venäjä suojelee kansalaisiaan muualla. Uudet EU-jäsenet kun miettivät, mitä Venäjän puheet suojelemisesta tarkoittavat ja mikä on EU:n vastaus siihen.

Suomen Nato-suhteeseen ei muutosta

Suomen suhteeseen sotilasliitto Natoon Georgian kriisi ei Kataisen mielestä vaikuta.

Kokoomuksen linja on edelleen, että Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta ja kansainvälistä asemaa.

Katainen toivoo, että Nato-keskustelua käytäisiin syksyllä hallituksen selontekokeskustelun yhteydessä. Hän arvioi keskustelun jääneen aikaa sitten sen asteisen jankkaamisen tasolle, että mikä tahansa tapahtuma väännetään puoltavaksi tai vastustavaksi argumentiksi riippuen aiemmasta kannasta.

Mahdollisesta Nato-jäsenyydestä riippumatta Suomen perusratkaisu maanpuolustuksessa pitää Kataisen mielestä säilyttää. Suomi ylläpitää useimmista Euroopan maista poiketen aluepuolustusjärjestelmää.

Halonen mukaan jälkipyykin pesuun

Kataiselta kysyttiin eduskuntaryhmän kokouksen tiedotustilaisuudessa kantaa tasavallan presidentin Tarja Halosen toimintaan Georgian kriisin yhteydessä.

Katainen sanoo, että hän ei ole kaivannut presidenttiä mukaan, koska Suomi ei ole ollut kriisissä erityinen ulkopoliittinen toimija muuten kuin Etyj-puheenjohtajuuden kautta.

Katainen korostaa, että Etyjin puheenjohtajana ulkoministeri Alexander Stubb (kok.) edustaa Ety-järjestöä eikä Suomea. Presidentin johtama hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta ei ole näin voinut ohjeistaa Stubbia, joka on toiminut itsenäisesti.

Katainen sanoo toivovansa, että presidentti Halonen on aktiivinen, kun Georgian kriisin jälkipyykkiä pestään ja tehdään arvioita sen merkityksestä Suomen turvallisuusympäristön kehittymiselle.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.