Kättelisitkö muut joulukirkossa? Näin kirkko yrittää uudistua

Miltä kuulostaisi, jos pappi lukisi jokaisen kirkkoon liittyneen nimen sunnuntaina, kastettujen ja kuolleiden lisäksi? Tai jos jokainen kättelisi toisensa jumalanpalveluksen aluksi? 

Tällaista ideoitiin ja jo toteutettiinkin viime vuonna kymmenissä seurakunnissa, kun evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalvelusta kehitettiin Tiellä-hankkeella vuosina 2011-2013. Se päättyi viime vuoden lopussa ja nyt ideoita jaetaan Seinäjoella alkaneilla Valtakunnallisilla jumalanpalveluspäivillä.

Ideoita ja kokemuksia tuli laidasta laitaan. Kirkossa pitää olla piirustuspöytä lapsille ja henkilö, joka ohjaa piirtämään päivän aiheesta. Seurakuntalaiset lukevat itse esirukouksen - omalla murteellisella tai nuorekkaalla tavallaan. Pappi kättelee kaikki jumalanpalvelukseen tulijat, jotka asettuvat sen jälkeen riviin papin viereen ja kättelevät seuraavat tulijat.

Pappi lukee myös kirkkoon liittyneiden nimet - kastettujen, kuolleiden ja avioliittoon kuulutettavien lisäksi, liittyneiden luvalla. Tämän jälkeen heidän puolestaan rukoillaan. Kirkosta poistutaan ristikulkueessa, symbolisesti Jeesuksen perässä ulos maailmaan.

"Puskaradio viestii ilosta kirkossa"

Kadonneita lampaita yritetään houkutella aktiivisemmiksi seurakuntalaisiksi pystykahveilla. Eli kahvibaari pystyyn kirkon eteiseen. Siinä seisoskellessa tutustuu toisiinsa paremmin, koska kirkkokahveilla kukaan ei istu tuntemattoman pöytään ja koska sinne ylipäätänsä tulevat aina samat naamat.

Huonokuuloisia varten voisi kokeilla messun tekstittämistä valkokankaalle ja kirkon eteisessä voisi olla kirja, jossa voisi kertoa, mikä kosketti tai mikä ihmetytti. Rekrytointikansioon halukkaat voisivat kertoa, miten haluaisivat osallistua seurakunnan toimintaan.

- Osallisuus oli hankkeessa keskeinen tavoite ja siinä kyllä onnistuukin. Mukana oli 42 seurakuntaa eli joka kymmenes Suomen seurakunnista. Niissä ollaan nyt innostuneita ja odotan muutoksen tuulahduksen tarttuvan muihinkin seurakuntiin, kertoo asiantuntija Terhi Paananen Kirkkohallituksen jumalanpalvelus- ja yhteiskuntayksiköstä.

- Liian pitkään kirkossa on murehdittu niistä, jotka eivät tule. Nyt on alettu iloita niistä, jotka tulevat, ja tehdään niiden kanssa. Kun kirkosta saa iloa, puskaradio houkuttelee muitakin, Paananen jatkaa.

Jo vuosia puskaradio on houkutellut uusia kävijöitä erilaiseen jumalanpalvelukseen, Helsingin Agricolankirkon Tuomasmessuun. Tulevana sunnuntainakin siellä esiintyy yllättävä musiikkivieras: musikaaleissa mainetta niittänyt Maria Ylipää. Jumalanpalveluksia on räätälöity myös niin muistisairaille kuin rock-musiikin ystävillekin.

Kaksi kirkkoa auki aamusta iltaan

Helsinkiläisessä Kallion seurakunnassa kirkon ovet avattiin kirjaimellisesti vuoden alussa: kirkko on nyt auki joka päivä aamusta iltaan. Facebook-keskusteluissa sellaisetkin, jotka eivät pahemmin kirkossa käy, ovat kehuneet asiaa.

- Parhaan kommentin sain kadulla. Vähän väkevämpi kadunmies huusi, että hoi kirkkoherra, minä en aio tulla, mutta hienoa, että kirkko on auki kaikille, Kallion kirkkoherra Teemu Laajasalo kertoo.

Kallion kirkossa pidetään kolme rukoushetkeä kello 7.30, 12 ja 16 ja lisäksi vielä kello 18 esimerkiksi ehtoollismessu. Vaikka johonkin rukoushetkeen on tullut vain pari ihmistä, kirkkoherra ei lannistu.

- Päätavoite on viestiä, että kirkko on ihmistä varten. Oveen liittyy vahvaa symboliikkaa: sen avaaminen on valinta. Ovemme on auki, jos haluat avata sen, Laajasalo sanoo.

Helsingin pääpyhäkkö Tuomiokirkko on ollut auki aamusta iltaan jo vuodesta 2000. Kesäiltaisin kirkko pystytään pitämään auki vapaaehtoisin voimin. Kesä-elokuun iltoina Tuomiokirkossa käykin 30 000 ihmistä, osa toki turisteja.

Päivystävälle papille on kysyntää

Sekä Kallion kirkossa että Tuomiokirkossa päivystää pappi arki-iltapäivisin.

- Toiminta alkoi jo vuonna 1999, kun suntiomme huomasivat, että ihmiset kyselevät pappia. Virastoon on korkea kynnys. Papeillemme ei ole mikään ihmiselämään kuuluva vierasta. Avioero, aids, perheväkivalta, itsemurha-aikomukset. Käyntejä on satoja vuodessa, Tuomiokirkkoseurakunnan vs.kirkkoherra Marja Heltelä kertoo.

Kallion kirkko on saanut myös moitteita voimavarojen tuhlaamisesta väärään paikkaan. Kritiikin mukaan suomalaiset eivät ole kirkossakävijäkansaa. Kallion kirkon koetaan myös olevan syrjässä niistä ihmisvirroista, joita käy esimerkiksi Tuomiokirkossa tai Kampin Hiljaisuuden kappelissa.

- Tosi monet ovat kertoneet, että ovat käyneet kokeilemassa jonkin kirkon ovia, ja ovat kysyneet, miksi kirkon ovet eivät ole auki. Kirkon tehtävä on kiinnostua ihmisistä, ja yksi tapa on pitää ovia auki. Olisi myös suurta tuhlausta pitää näin upea talo kiinni, kirkkoherra Laajasalo vastaa kritiikkiin ja viittaa käsillään Lars Sonckin suunnittelemaan Kallion kirkkoon.

Pitäisikö joulu olla monta kertaa vuodessa, jotta suomalaiset saisi jumalanpalvelukseen?

- Joulu pitäisi olla ehdottomasti joka päivä. Tässä on se juju, että itse asiassa kun katsoo tarkasti kalenteria, niin melkein joka kuukausi on jokin kirkollinen juhlapäivä, jolloin voi ylevöityä. Se on syy erityiseen iloon ja pyhään, kirkkoherra Teemu Laajasalo naurahtaa.


 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.