Katulämmitysjärjestelmät yleistyvät

Viime vuosina Suomen kaupunkeihin on rakennettu useita lämmitysjärjestelmiä, joilla katuja pidetään puhtaana lumesta. Pääosa katulämmitysjärjestelmistä on rakennettu katujen kävelyalueille. Lämmityskulujen vastineeksi katukunnostus helpottuu ja kulkemisen turvallisuus paranee.

Katuvilinää

Lumen sulattaminen kadulta vaatii tehoa noin 300 wattia neliömetriä kohden. Tuntuvan energialaskun vastapainoksi katulämmitys tarjoaa paljon etuja. Talvikunnossapito helpottuu etenkin alueilla, joilla lumen poisto ja kuljetus on vaikeaa. Ihmisten ja lattioiden terveydelle haitallisten hiekan ja suolan käyttö vähenee. Jalankulkijoiden turvallisuus ja mukavuus paranevat, mikä edistää jalankulkua kaupunkien keskustoissa. Lämmityksen on havaittu myös tuovan lämmitettyjen katujen varsilla sijaitseville kaupoille asiakkaita.

Katu lämmitetään yleensä kaukolämmön paluuvedestä saatavalla energialla. Joissakin pienehköissä kohteissa käytetään myös sähkölämmitystä. Katulämmitystä ei pidetä päällä kaiken aikaa. Yleensä lämmitys on täydellä teholla vain lumisateella, mikä säästää huomattavasti energiaa. Lämmitysjärjestelmien anturit kykenevät tunnistamaan lumisateen ja kytkemään sulatustehon päälle.

Katulämmitystä kaupunkikeskuksiin kautta maan


Katulämmityksen tekniikkaa ja näkymiä esiteltiin kuluneella viikolla Tampereella Talvitiepäillä. Paavo Åvist ja Timo Pulli helsinkiläisestä LT-Konsultit Oy:stä kertoivat, että parhaillaan laaditaan katulämmityssuunnitelmia mm. Helsingin Aleksanterinkadulle, Espoon Tapiolaan, Tampereelle, Joensuuhun, Jyväskylään ja Kuopioon.

Suurehkoja katulämmitysjärjestelmiä on tehty viime vuosina mm. Jyväskylään ja Helsinkiin. Jyväskylässä rakennettiin vuonna 1995 kävelykadulle lämmitys noin 0,7 hehtaarin alalle. Rakennuskustannukset olivat 260 markkaa neliötä kohden. Vuotuiset käyttökustannukset olivat ensimmäisenä vuonna noin 50 markkaa neliöltä.

Helsinkiin rakennettiin ensimmäiset katulämmitykset vuosina 1998-99 runsaan puolen hehtaarin alalle. Lämmityksen saivat mm. Kluuvikadun eteläosa ja Pohjoisesplanadin jalkakäytävä. Rakennuskustannukset olivat noin 650 markkaa neliömeriä kohden. Käyttökustannusten on arvioitu olevan 55-65 markkaa neliötä kohden vuodessa. Helsingin kohteissa rakennuskustannukset nousivat vaikeiden rakennusolojen vuoksi huomattavasti ennakkoarvioista.

Ruotsi nytkin edelläkävijä

Ruotsissa katulämmityksen rakentaminen on Suomea pitemmällä. Vuosittain lämmitysalue laajenee useilla hehtaareilla. Esimerkiksi Västeråsin keskusta on käytännöllisesti katsoen kokonaan katulämmityksen piirissä. Tukholmassa katulämmitys toteutetaan lähes kaikessa kaupallisessa uudisrakentamisessa. Kustannuksista vastaavat yleensä kiinteistöt. Tukholmassa on kaupungin vastuulla lämmitettyjä katuja noin kahdeksan hehtaaria ja Upsalassakin runsaat kaksi hehtaaria.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.