Kauppojen aukiolot ja parkkikiekon väri vapautettiin – mitä normeja seuraavaksi puretaan?

Hallituksen kärkihanke normien purkamisessa etenee suunnitellusti. Ministeriöt ovat käyneet säädöksiä läpi ja ensimmäisen vuoden aikana normienpurkuelementtejä tulee olemaan noin 50 hallituksen lakiesityksessä.

Sipilän hallituksen yksi paljon puhutuista kärkihankkeista on norminpurku. Yritysten ja kansalaisten arkea halutaan helpottaa sääntelyä keventämällä ja uudistamalla. Vaikka pääpaino säännösmuutoksissa on tulevina vuosina, on lakiesityksiä ja päätöksiä saatu jo voimaankin.

– Tässä on määrätietoisesti lähdetty liikkeelle ja haettu sitä, että myös kansalaiset havaitsevat, että tämän eteen tehdään tosissaan töitä, asiaa koordinoivan liikenne- ja viestintäministeriön valtiosihteeri Jari Partanen sanoo.

Yksi merkittävistä on toistaiseksi ollut kauppojen aukiolojen sääntelyä purkanut päätös. Myös kaavoitukseen liittyvää hallinnollisten menettelyjen määrää on jo kevennetty ja kaavoitusprosessia sujuvoitettu. Pysäköintikiekon väri on vapautettu, samoin kevytajoneuvojen kuten segwayn sääntelyyn puututtiin ja traktorin kuljettajien vaatimuksia kevennettiin. Silti tehtävää on vielä paljon ja pääpaino säännösmuutoksissa onkin vasta tänä ja seuraavana vuonna.

Joukkoliikenteen vapautus huolettaa

Myös liikennepolitiikkaa uudistava ja lakeja yhdistävä Liikennekaari -lakiuudistus on osaltaan myös sääntelyn purkua. Liikennekaaren ensimmäinen osa on lähdössä lausuntokierrokselle todennäköisesti ensi viikolla.

– Siinä katsotaan tätä liikennemarkkinakokonaisuutta, liikennettä palveluna, katsotaan myös eri liikennemuotoja, haetaan tämmöistä kokonaislainsäädäntöä. Normienpurkumielessä se merkitsee sitä, että noin 170 pykälästä siirrytään yhteen yhtenäiseen lainsäädäntöön, joka pysyy noin 80 pykälän sisällä, valtiosihteeri Jari Partanen selventää.

Isoimmat kaupungit, Kuntaliitto ja muun muassa Helsingin seudun liikenne ovat olleet huolissaan Liikennekaari -uudistuksen heikentävän merkittävästi joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksia. Osana liikennekaarta joukkoliikenne avattaisiin kilpailulle ja viranomainen vastaisi vain siitä liikenteestä, joka ei synny markkinaehtoisesti.

– Tottakai tarjontaa tulee markkinaehtoisesti niille ruuhka-ajoille, mutta sen vastapuolena on sitten se, että hiljaisempina aikoina on entistä isompi subvention tarve veronmaksajien varoilla kustantaa ja tukea tätä joukkoliikenteen järjestämistä. Ja tämä huoli on todellinen, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen toteaa.

– Lakimuutos merkitsisi kunnille joukkoliikenteen kustannusten nousua, koska lipputulot alenisivat selvästi samalla kun hankintakustannukset kasvaisivat. Vaihtoehtona olisi palveluiden karsiminen, Paikallisliikenneliiton toiminnanjohtaja Pekka Aalto puolestaan arvelee.

Ministeriön mukaan huoli uudistuksen aiheuttamasta joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksien heikentämisestä on kuitenkin turha.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.