TV-Opas

Käykö Suomen metsille kuten Carunalle – miten metsähallituslain uudistus vaikuttaa?

Metsähallituslain uudistus on herättänyt kiivasta vastustusta muunmuassa opposition, järjestöjen ja saamelaisten keskuudessa. Uudistus on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Maa- ja metsätalousvaliokunta antaa ensi viikolla mietintönsä asiasta.

Nyt myös kansalaiset ovat heränneet vastustamaan uudistusta ja Pysäytetään metsähallituslaki -adressi on kerännyt muutamassa päivässä yli 37 000 nimeä ja määrä kasvaa vauhdilla.

Metsähallituksen hallinnassa on noin kolmannes Suomen pinta-alasta eli yli 10 miljoonaa hehtaaria maa- ja vesialueita.

Mistä uudistuksessa on kyse?

Lakimuutoksen taustalla ovat EU:n kilpailusäädökset. Jotta Metsähallitus kilpailisi tasaveroisesti muiden puunhankkijoiden kanssa, sen pitäisi voida tehdä konkurssi ja sitä valtion liikelaitos ei voi tehdä. Sen takia Metsähallituksen hakkuutoiminta on yhtiöitettävä. Jatkossa hakkuista vastaisi valtion omistama metsätalousosakeyhtiö, joka harjoittaisi yksinoikeudella metsätaloutta valtion metsissä.

Täyttä yksimielisyyttä EU:n vaatimuksista ei kuitenkaan ole, koska eri EU-maissa käytännöt ovat kirjavia eivätkä kaikki ole tulkinneet EU-säännöksiä yhtä tiukasti.

Ovatko Suomen metsät ja vedet vaarassa?

Monet järjestöt, oppositiopuolueet ja saamelaisten edustajat ovat olleet huolissaan uudistuksesta. Pelkona on se, että uusia valtion metsä- ja vesialueita tulee tuottovaatimuksen piiriin.

– Metsätalouden yhtiöittämiseen saattaa jopa olla perusteita, mutta muut suunnitellut muutokset ovat turhia tai vaarallisia. Parhaillaan tämän vuoden ensimmäisen lisätalousarvion käsittelyn yhteydessä määritellään, mitkä osat valtion maista kuuluvat mihinkin taseeseen ja kenenkin hallintaan. 40 000 hehtaaria Lapin virkistysmetsiä ollaan siirtämässä metsätalouden tuottovaateen alaisuuteen. Kun alueita tulee tuottovaateen piiriin, tulee myös paineita, että sieltä pitää saada tuottoa, huomauttaa Suomen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.

– Kun perustetaan Metsähallituksen 100-prosenttisesti omistama osakeyhtiö, niin sen haltuun ei siirretä hehtaariakaan maata tai vettä. Ei ole oleellista, missä valtion tasetilillä jokin asia on. Kyse on siitä, että valtion maa- ja vesialueilla tuotetaan jatkossakin monenlaista hyvää suomalaisille: taloudellista tuottoa, virkistystä, luonnonsuojelua, vakuutti maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (Kesk.) MTV Uutisten haastattelussa viime lokakuussa, kun lakiesitystä valmisteltiin.

Käykö Suomen metsille kuten Carunalle?

Jotkut ovat pelänneet, että Suomen metsille käy kuten Carunalle eli metsät myydään ulkomaille.

– Tällä hetkellä vaaraa ei ole, mutta kohta voi olla. Ihmetyttää, miksei lakiin kirjata selkeästi, että metsätalousosakeyhtiö on 100-prosenttisesti valtion omistama. Lailla ei siis kielletä osakeyhtiön osuuksien myyntiä. Kysymys kuuluukin, miksei sitä haluta kirjoittaa lakiin, jos ei ole koskaan tarkoitus myydä mitään, kysyy Risto Sulkava.

– Valtion metsät, vedet ja rannat eivät ole kaupan. Ne säilyvät edelleen valtion omistuksessa, kommentoi ministeri Tiilikainen lokakuussa.

Mikä oikeastaan muuttuu?

Epäselvyyttä on ollut siitä, kuinka suuria muutoksia lakimuutos todellisuudessa aiheuttaa.

– Kansalaisten jokamiehenoikeuksiin, metsästykseen, kalastukseen, ei tule mitään muutosta. Tässä on paljon sellaisia kysymyksiä ja pelkoja, jotka eivät ole tosia eivätkä tule toteutumaan, vakuutti lakiesitystä valmistellut virkamies, hallitusneuvos Vilppu Talvitie maa- ja metsätalousministeriöstä lokakuussa MTV:n Uutisille.

– Esityksessä halutaan myötäillä mahdollisimman paljon metsähallituksen nykyistä toimintamallia. Myös retkeilyalueiden kanssa halutaan säilyttää nykyinen malli. Suomalaisten yhteiset metsät on tarkoitettu meille kaikille ja niin pitää olla jatkossakin. Siitä pidetään ehdottomasti kiinni, sanoi Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä (Kesk.) Iltalehdelle tänään.

– Tässä oli tarkoitus yksinkertaistaa ja selkiyttää asioita, mutta nyt tuntuu, ettei kukaan tiedä, mitä tapahtuu. Jos pitää yhtiöittää metsätalous, tehdään se, mutta ei tehdä mitään muuta. Jos eduskunnassa ei saada parannuksia lakiesitykseen, on parempi hylätä koko laki, esittää Risto Sulkava.

Milloin tehdään päätöksiä?

Alkuperäisen aikataulun mukaan uusi metsähallituslaki pitäisi saada voimaan 15.3. mennessä. Maa- ja metsätalousvaliokunta antaa ensi viikolla mietintönsä lakiuudistuksesta. Sen jälkeen koko eduskunta käsittelee asiaa ja äänestää siitä.

 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.