Kenraali Lindberg turvatakuista: Apu ja sen laatu ovat kahdenkeskinen asia

Puolustusvoimain komentajan Jarmo Lindbergin mukaan Suomi voi tukea Ranskaa terrorismin vastaisessa taistelussa osallistumalla EU:n kriisinhallintaan Afrikassa ja Lähi-idässä.

Ranska teki Pariisin terrori-iskujen jälkeen marraskuussa merkittävän avauksen pyytämällä muilta EU-mailta apua. Se oli ensimmäinen kerta, kun jäsenmaa haluaa aktivoida EU:n turvatakuut eli velvoitteen keskinäisestä avunannosta.

Lindberg korostaa, että EU:n turvatakuut ovat kahdenvälisiä ja tapauskohtaisia.

– Jos tulisi näitä pyyntöjä, kukin maa päättäisi kahdenvälisesti, antavatko he apua ja mitä apua he antavat.

– Ranska itse hoitaa oman maansa sotilaallisen turvaamisen, ja he hakevat muilta Euroopan mailta apuja kriisinhallintaoperaatioihin Afrikan suunnalle ja Lähi-itään ja vapauttavat lisää omia joukkojaan kotimaansa turvaamiseen.

Suomen nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista suoraa sotilaallista tukea toiselle valtiolle. Tämä tosiasia on nostattanut kotimaassa keskustelun siitä, millaista apua Suomi itse voisi saada muilta EU-mailta, jos se joutuisi hyökkäyksen kohteeksi. Lisäävätkö EU-takuut siis Suomen turvallisuutta?

– Eivät ne nyt varmaan vähennäkään, Lindberg vastaa.

Lindbergin mukaan sotilasliitto Naton viides artikla, eli turvatakuut hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle jäsenmaalle, on luonteeltaan EU:n takuita kollektiivisempi, eli se sitoo kaikkia jäsenmaita.

– Rehellisyyden nimissä on todettava tässäkin tapauksessa, että kukin maa Natossakin edelleen päättää, minkälaisia kykyjä he antavat Naton käyttöön.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.