Kesämökistä halutaan ympärivuotista asuntoa

Kesämökkiasumisen muuttamista ympärivuotiseksi halutaan helpottaa.

Saaristoasiain neuvottelukunnan asettama projekti suosittaa, että vapaa-ajan asuntoja voitaisiin hyväksyä muutettavaksi vakinaisiksi asunnoiksi kohtuullisin ehdoin. Henkikirjoituksen osalta projekti esittää, että kunnan kanta ratkaisisi, kun päätetään henkikirjoittautumisesta vapaa-ajan asunnolle. Raportti esittää myös, että rannoille sallittaisiin perustaa vakinaista asutusta kaavoituksella ja poikkeusmenettelyllä.

Ehdotukset sisältyvät Vakituisen asutuksen kehittäminen ranta-alueilla -projektin loppuraporttiin, joka luovutettiin tänään saaristoasiain neuvottelukunnan puheenjohtajalle ministeri Jan-Erik Enestamille Raportissa todetaan, että Suomen pitkää rantaviivaa voidaan käyttää myös vakinaiseen asumiseen tietyin ehdoin. Yleensä tämä edellyttää kaavoitusta, mutta yksittäistapauksia koskevat poikkeushakemukset tulee käsitellä projektityöryhmän mukaan joustavasti ja nopeasti, vaikka kaavoja ei vielä olisikaan olemassa.

Turha byrokratia karsittava

Raportin vastaanottanut ministeri Enestam totesi, että vaikka valtion suuret panostukset maaseutuun voivatkin olla tiukalla, on kohtuullista edellyttää, etteivät valtion viranomaiset byrokratiallaan ainakaan estä maaseudun luonnollista kehitystä.

-Kaikille niille, jotka omilla varoillaan haluavat rakentaa tai asettua asumaan maaseudulle vanhoille

kotitanhuvilleen tai mökkialueilleen, tulee antaa siihen oikeus kohtuullisin ehdoin ja viivyttelemättä. Rakentamisbyrokratiasta ei saa tehdä elämää suurempaa kysymystä, Enestam painotti.

Kesämökkien muuttamiselle vakinaisiksi asunnoiksi suositellaan linjaa, jonka mukaan joustaminen vakituista asuntoa normaalisti koskevista normeista on mahdollista, kunhan "asunnon kokonaisuus sitä puoltaa". Erityisesti jätevesien käsittely on kuitenkin hoidettava asianmukaisesti.

Työryhmä oli näkemyksissään lähes yksimielinen, mutta ristivetoa oli kahdessa asiassa. Toinen niistä koski sitä, voidaanko asunnon etäisyyttä kirkonkylästä tai kyläkeskuksesta käyttää asunnon käyttötarkoituksen muutoshakemuksen, poikkeuslupahakemuksen tai rakennuslupahakemuksen hylkäyksen hyväksyttävänä perusteena. Alueelliset ympäristökeskukset ovat joissain tapauksissa hylänneet hakemuksia sillä perusteella, että matkaa on kirkonkylästä ollut yli 10 kilometriä.

Enemmistö työryhmästä oli sitä mieltä, ettei etäisyystekijää voi käyttää lainkaan hylkäysperusteena etenkään silloin, kun kunta puoltaa hakemusta. Tätä perustellaan sillä, että kunnalla palvelujen tuottajana ja maksajana on itse parhaat edellytykset arvioida hankkeen hyötyjen ja haittojen suhdetta yhdyskunnalle ja kunnallistaloudelle. Vähemmistö ryhmästä katsoi, että etäisyystekijä on hyväksyttävä hylkäysperuste tarvittaessa myös kunnan kannan vastaisesti, joskin sen käyttöön pitää suhtautua kriittisesti.

Myös siitä, voitaisiinko kunnalle antaa oikeus päättää kaavassa myöhemmin siitä, onko asunto vakituinen vai vapaa-ajan asunto, oli erimielisyyttä. Osa kannatti tätä perustellen kantaansa vakinaisen ja vapaa-ajan asumisen eron pienenemisellä. Osan mielestä kyseeseen voisivat tulla vain rajatut alueet kunnasta, sillä myös puhtailla mökkialueilla on oma paikkansa kaavajärjestelmässä.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.