KHO:n presidentti epäilee huostaanottolain toimivuutta

Eduskunta hyväksyi täpärästi uuden lain viime viikolla. KHO pelkää, että päätöksenteko etääntyy liian kauaksi lapsen elämästä.

Eduskunta hyväksyi viikko sitten lakiuudistuksen, jonka mukaan tahdonvastaisista huostaanotoista päättäminen siirtyy kuntien sosiaalilautakunnilta hallinto-oikeuksille ensi vuoden alusta. Uuden lain on tarkoitus turvata lapsen oikeudet ja etu huostaanotoissa.

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallberg kuitenkin epäilee, toimiiko lastensuojelulain uudistus lapsen hyväksi.

Hallbergin mielestä uudistuksen vaarana on se, että päätöksenteko etääntyy liian kauaksi lapsen elämästä. Uudistus myös lisää hallinto-oikeuksien ja mahdollisesti myös korkeimman hallinto-oikeuden töitä.

-En haluaisi, että tästä tulee resurssiasia. Kysymys on siitä, onko lainsäädäntö toimiva lasten kannalta, Hallberg toteaa.

Vain yksi muutosaste

Uusi laki puhutti paljon eduskuntaa ja se meni täpärästi läpi vasta äänestyksen jälkeen. Lisäksi kansanedustajat sorvasivat lain saatteeksi ponnen, jonka mukaan hallituksen on tarpeen vaatiessa valmisteltava laista uusi esitys. Hallberg olisi toivonut eduskunnalta asian perusteellisempaa käsittelyä.

-Eduskuntakin epäilee lausumassaan lain toimivuutta. Ongelma on se, että tyypillisesti kuntatason hallintoon kuuluvat asiat siirtyvät hallinto-oikeuksille. Siten oikeuksissa joudutaan käsittelemään esimerkiksi sijaishoitopaikkoja ja asiakassuunnitelmia. Ne ovat asioita, jotka kuuluvat olennaisesti sosiaalihallintoon.

Hallberg on huolissaan myös siitä, että uudistuksen myötä huostaanottoasioihin jää vain yksi muutoksenhakuaste eli korkein hallinto-oikeus. Nykyään sosiaalilautakunnan päätöksistä tehdyt valitukset on käsitelty hallinto-oikeuksissa.

Lisää työtä oikeuksille

Hallinto-oikeuksia uudistus työllistää varmasti, vuonna 2005 tahdonvastaisia huostaanottoja tehtiin kaikkiaan noin 400. Hallbergin mukaan hallinto-oikeuksien nykyinen henkilöstö ei riitäkään huostaanottojen käsittelyyn. Hallituksen arvion mukaan oikeuksiin tarvitaan noin miljoona euroa lisävaroja ja lisätyövoimaa.

- Tärkeämpää on kuitenkin arvioida järjestelmän toimivuutta lasten kannalta. Esimerkiksi sitä, etääntyykö päätöksenteko liikaa perustasosta ja miten nopeasti päätöksiä tehdään. Me tunnemme vastuumme oikeusturvasta. Lasten etu on etusijalla. Toivoisin, että sitä puolta pysähdyttäisiin miettimään, Hallberg pohtii.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.