Kiertotalouskylä nousee Riihimäelle - muovit, metallit ja biojäte talteen sekajätteestä

Sekajätteen hyödyntäminen tehostuu Riihimäellä. Jätteen seasta otetaan pian talteen biojäte, muovit ja metallit. Ne jalostetaan teollisuuden raaka-aineiksi ja energiaksi. Ekokemin tehdasalueelle rakennetaan kolme uutta laitosta: ekojalostamo, muovijalostamo ja biojalostamo.

Suomessa syntyy vuodessa 1,4 miljoonaa tonnia sekajätettä. Sen seassa on runsaasti hyödynnettäväksi kelpaavaa biojätettä, muovia ja metalleja.

Riihimäelle rakennettavassa kiertotalouskylässä sekajätteestä saadaan puolet kierrätykseen. Toinen puoli päätyy edelleen poltettavaksi.

- Noin 50 prosenttia eli 50 000 tonnia jätettä muuttuu arvokkaaksi materiaaliksi tämän meidän kiertotalouskylän kautta, sanoo Ekokemin strategiajohtaja Mari Puoskari.

Suomen ensimmäinen muovijalostamo

Ekojalostamon kaivuutyöt ovat jo alkaneet. Ensi vuoden aikana alueelle nousevat myös biojalostamo ja Suomen ensimmäinen muovijalostamo.

Biojalostamossa uutta on se, että ensimmäistä kertaa sekajätteestä pystyään erottamaan biohajoava osuus hyötykäyttöön.

- Syntyy biokaasua, josta jalostetaan paitsi sähköä ja kaukolämpöä, hyvin todennäköisesti myös liikenteen polttoainetta. Sen lisäksi tuotamme erinäköisiä lannoitetuotteita, luettelee Biotehdas Oy:n toimitusjohtaja Kaisa Suvilampi.

Muovijalostamossa käsitellään yhdyskuntajätteistä erotellun muovin lisäksi kotitalouksien muovipakkaukset. Muovipakkausten erilliskeräys alkaa koko maassa ensi vuoden alussa.

- Muovi lajitellaan, pestään ja kuivataan. Siitä tehdään muoviteollisuudelle uutta raaka-ainetta. Se korvaa neitseellisestä öljystä valmistettua muovia, selittää Mari Puoskari.


Kierrätysvaatimukset kiristyvät

Tällä hetkellä sekajäte hävitetään Suomessa enenevässä määrin polttamalla. Mari Puoskarin mukaan aika on nyt sopiva kierrätyksen tehostamiselle.

- Nyt on moni asia edistynyt. Teknologia on kehittynyt ja lajitteluteknologia on huomattavasti edullisempaa kuin aiemmin. Ja sitten lainsäädäntö on edennyt ja ensi vuoden alusta velvoitetaan kierrättämään pakkausjätteitä.

Kiertotalouskylän rakentaminen maksaa yhteensä noin 40 miljoonaa euroa. Rakennusaikana hanke työllistää 160 ihmistä. Pysyviä uusia työpaikkoja syntyy 40.

Uusille kierrätysratkaisuille on tarvetta, koska kierrätystavoitteet kiristyvät koko ajan. EU:n tavoitteena on kieltää kierrätettävissä olevan jätteen sijoittaminen kaatopaikoille kokonaan vuonna 2025. Suomessa biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto tulee voimaan ensi vuoden alussa.

 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.