Kipsistä apua rehevöityneiden järvien kunnostukseen

Kemianteollisuuden sivutuotteena syntyvälle kipsille on löytymässä jatkokäyttömahdollisuuksia. Kipsistä saattaa tuoreen väitöksen mukaan olla apua rehevöityneiden järvien kunnostuksessa. Teollisuudessa syntyy vuosittain noin puolitoista miljoonaa tonnia kipsiä, jolle on toistaiseksi keksitty hyvin vähän jatkokäyttömahdollisuuksia.

Turun yliopistossa tarkastettavan filosofian maisterin Eila Varjon väitöskirjan mukaan kipsikäsittely tiivistää järven pohjasedimenttiä, lisää fosforin sitoutumispaikkoja ja vähentää haitallisen metaanikaasun muodostusta. Lisäksi käsittely laskee ravinnepitoisuutta, kirkastaa vettä ja vähentää leväkukintoja. Varjo on tutkinut ensimmäisenä kipsikäsittelyn vaikutuksia luonnonolosuhteissa Jokioisten Laikkalammissa.

Ulkoisen kuormituksen väheneminen hidastaa järvien rehevöitymistä. Järvien tilan paraneminen edellyttää kuitenkin myös sisäisen kuormituksen rajoittamista. Tutkimuksen mukaan kipsikäsittely soveltuu mätäliejupohjaisiin järviin, jotka ovat niin syviä, että pohjaan syntyy pysyviä kerrostumia. Tutkimuksessa tehokkaimmiksi kipsilaaduiksi osoittautuivat luonnonkipsi ja rautapitoinen kipsi, jota syntyy happamien prosessivesien neutraloinnin yhteydessä.
(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.