Kirjolohi on alkanut lisääntyä Suomessa

Luonnossa kuoriutuneet poikaset selviävät jo talvesta.

Istutetut kirjolohet ovat alkaneet lisääntyä Suomen vesistöissä. Näiden luonnossa kuoriutuneiden poikasten lisääntymisestä ei ole vielä näyttöä. Asiantuntijat kuitenkin arvelevat, että luonnonvaraisen kannan syntyminen on vain ajan kysymys.

Esimerkiksi Vantaanjoella kalastavat kertovat narranneensa kahtena viime kesänä useita pari-, kolmesataa grammaa painavia kaloja. Tämänkokoiset kirjolohet ovat melkoisella varmuudelle luonnossa syntyneitä poikasia, jotka ovat selvinneet läpi kriittisen ensimmäisen talven. Istutetut kalat ovat pyyntikokoisia, noin 0,5-2 kilon painoisia vonkaleita.

- Kyllä kirjolohi kutee Etelä-Suomessa, ja seurannoissa on aina löydetty luonnonpoikasia, varsinkin Vantaanjoen latvoilta, vahvistaa tutkija Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta.

Myös Lounais-Suomesta on löydetty luonnossa syntyneitä kirjolohia. Ensimmäiset yksilöt sattuivat tutkijoiden haaviin Raisionjoen sivuhaarassa noin kymmenen vuotta sitten.

- Siellä oli eri kokoisia ja eri ikäisiä kaloja, selvästi joessa syntyneitä. Olimme ihmeissämme, kun kirjatiedon mukaan lajin ei pitänyt pystyä lisääntymään luonnossa, kertoo Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutin opettaja Arto Katajamäki.

Kannat vielä istutusten varassa

Kirjolohien ilmestyminen Raisionjokeen oli yllätys myös siksi, että Varsinais-Suomen kalastusalue ei ollut niitä vesistöön istuttanut. Katajamäki arvelee, että joku oli ilmeisesti kasvatellut kaloja omaksi ilokseen. Pian kanta kuitenkin hiipui. Koekalastukset 3-4 vuotta sitten eivät enää tuottaneet tuloksia.

Vantaaseen kaloja istutetaan säännöllisesti, ja siksi poikasiakin tavataan joka vuosi.

- Siitä, että nämä luonnossa syntyneet kalat lisääntyisivät edelleen keskenään niin, että syntyisi luonnollinen elinkierto ei ole mitään näyttöä, Saura muistuttaa.

Olosuhteet ovat jo otolliset

Kirjolohen levinneisyysalueen pohjoisraja kulkee Helsingin korkeudella. Lähin luonnonvarainen kanta elää Etelä-Ruotsista, jossa laji alkoi selvitä itsekseen jo 1950-luvulla. Suomessa ollaan yhä istutusten varassa, vaikka ilmasto muistuttaakin Etelä-Ruotsin ilmastoa muutama vuosikymmen sitten.

- Menee varmaan joku tovi, mutta todennäköistä on, että jossain vaiheessa edullisissa paikoissa kirjolohi rupeaa meilläkin lisääntymään säännöllisesti eli tulee luonnonkierrossa oleva populaatio, Saura arvelee.

Myös Katajamäki arvelee, että ilmaston lämpeneminen lisää kirjolohen selviytymismahdollisuuksia Suomessa.

- Totta kai. Kasvukausi pitenee ja ilmasto lämpenee. Sillä on ainakin pitkässä juoksussa merkitystä. Vaikutusta on myös muihin kaloihin, joko positiivista tai negatiivista.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.