Kirkko ja Ulkomaalaisvirasto tiivistävät yhteistyötään

Ulkomaalaisviraston johtajan Jorma Vuorion mukaan kirkon ja viraston tavoitteena on toimiva keskusteluyhteys, sillä turvapaikanhakijat kääntyvät todennäköisesti kirkon puoleen tulevaisuudessakin.

Evankelisluterilainen kirkko ja Ulkomaalaisvirasto (Uvi) tiivistävät yhteistyötään. Uvi voi vastedes hyödyntää kirkon asiantuntemusta eri maiden oloista. Lisäksi kirkon kansainvälisistä suhteista voi olla hyötyä tiedon keruussa.

Asiasta päätettiin Helsingissä pidetyssä kirkon ja Uvin yhteistyöseminaarissa.

- Yhteistyön oikea aika oli juuri nyt, totesi ulkomaalaisviraston johtaja Jorma Vuorio tiedotustilaisuudessa.

Vuorion mukaan kirkon ja Uvin tavoitteena on toimiva keskusteluyhteys, sillä turvapaikanhakijat kääntyvät todennäköisesti kirkon puoleen tulevaisuudessakin.

- Pyrimme luomaan yhteisen toimintamallin näihin tapauksiin.

Taustatietoa päätösten tueksi

- Kirkolla on paljon annettavaa turvapaikkapäätösprosessissa, Vuorio sanoi. Hänen mukaansa erityisesti viraston maatietoyksikkö hyötyy kirkon asiantuntemuksesta. Yksikkö tuottaa tietoa turvapaikanhakijoiden lähtömaita koskevaa tietoa hakemusten käsittelyn tueksi, mutta sen henkilöstö ei osallistu päätösten tekoon.

- Suomen ekumeeninen neuvosto laatii Uvin käyttöön listan kirkkojen asiantuntijoista, lupasi neuvoston puheenjohtaja arkkipiispa Jukka Paarma. Esimerkiksi lähetystyöntekijöillä on ruohonjuuritason kokemusta monilta ongelma-alueilta.

Kirkon ja viraston vastuuhenkilöt sopivat myös tapaavansa säännöllisesti. Tapaamisten aikataulua ei lyöty lukkoon.

Vastakkainasettelu turhaa

Viime aikojen julkisessa keskustelussa kirkko ja Ulkomaalaisvirasto on asetettu vastakkain. On esimerkiksi pohdittu, onko kirkko mennyt esivallan tontille. Paarman mukaan vastakkainasettelu on turhaa.

- Haluamme kehittää avoimuutta ja yhteistyötä.

Jorma Vuorio painotti, ettei Uvi ole missään vaiheessa kritisoinut kirkon toimintaa, vaan yksittäisten turvapaikanhakutapausten saamaa julkisuutta. Julkisuudessa painottuu hakijan näkökulma, sillä virasto ei vaitiolovelvollisuutensa vuoksi voi paljastaa yksittäisten päätösten perusteluja.

Jukka Paarma totesi, että virallisesti kirkko pyrkii hoitamaan asiat muuten kuin median kautta. Kansalaiskeskustelua ei kuitenkaan voi hänen mukaansa kanavoida. Jos kansalaiset tai kirkon työntekijät haluavat keskustella turvapaikka-asioista julkisuudessa, heillä on Paarman mukaan siihen oikeus.

"Kirkon normaalia toimintaa"

Jukka Paarman mukaan kirkon turvapaikanhakijoille antama apu on osa normaalia diakoniatoimintaa. Julkisuudessa olleiden suojapaikan antamisten lisäksi hakijoita tuetaan myös muilla tavoin. He saavat henkistä ja hengellistä tukea, ja tarvittaessa heitä voidaan avustaa taloudellisesti ja heille voidaan järjestää asiantuntija-apua. Hakijoita myös valmennetaan siihen, että turvapaikkapäätös voi olla kielteinen.

- Kirkolla on ollut tätä toimintaa niin kauan kuin Suomessa on ollut turvapaikanhakijoita, kertoi kirkon maahanmuuttajatyön sihteeri Marja-Liisa Laihia.

- Kirkolle kuuluu luontevasti rooli suojan ja turvan antajana. Se, että kirkko tukee ihmisiä heidän uskonnollisesta suunnastaan riippumatta, osoittaa, että siihen luotetaan, Vuorio kiitteli.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.