Kohta ne tulevat - kesän vihatuimmat

Tulevasta kesästä on tulossa hyvä - ainakin hyttysille ja kyykäärmeille.

Mennyt talvi tarjosi erittäin suotuisat olosuhteet sekä hyttysten että kyiden talvehtimiselle. Paksu lumipeite suojasi hyttysten munat ja tarjosi kyille tasaisen lämpötilan, jossa talvehtia.

Hyönteistutkija, dosentti Juhani Itämies kertoo maastoon jääneen huomattavan paljon hyttysen munia viime kesästä ainakin Pohjois-Suomessa. Lisäksi lähes koko maan kattanut paksu lumipeite tarjosi hyttysen munille hyvän suojan.

- Nyt kun lumi on sulanut, niin maastoon on jäänyt paljon vettä joka on häipynyt hitaasti maastosta. Lisäksi Etelä-Suomessa on ollut aika useita, voimakkaitakin sadejaksoja, jotka ovat taanneet sen, että vettä piisaa maastossa - Maasto täynnä rapakoita on hyttysten elinehto, Itämies muistuttaa.

Hyttysvapaa juhannus?

Viime aikainen lämpö on kiihdyttänyt hyttysten kehittymistä munista inisijöiksi kovaa vauhtia.

- Ensimmäinen huippu on kyllä odotettavissa jo ihan viikon - puolentoista sisällä. Jos ajatellaan varsinaista lomasesonkia, niin voi olla, että juhannuksen tienoilla kaikkein pahin vaihe on Etelä-Suomessa jo ohitettu.

Normaalit suomalaiset kesähyttyset imevät verta kesäkuun alussa ja juhannuksen tienoilla, jonka jälkeen ne munivat. Munat talvehtivat ja kuoriutuvat seuraavana keväänä. Tulvahyttyset puolestaan kehittyvät parissa kolmessa viikossa rankkojen sateiden aiheuttamien tulvien jälkeen.

- Tulvahyttyset vaativat viime kesien kaltaisia rankkoja paikallisia sateita. Niitä (hyttysiä) voi tulla ihan järkyttäviä määriä ihan lyhyessä ajassa.

Itämies suosittelee hyönteiskarkotteiden mukana pitoa retkeillessä ja mökkeillessä. Varmimmin hyttysiltä välttyy ilman karkotteita, jos mahdollista, kuivilla ja avoimilla paikoilla.

Kyy yhä harvinaisempi

Myös kyiden talvehtiminen on sujunut mallikkaasta, kertoo Helsingin yliopiston biologi, tutkija Jarmo Saarikivi. Paksu lumipeite on taannut tasaisen lämpötilan vaihtolämpöisille matelijoille. Hyvä myyräkesä ja lämpimät säät takaisivat myös hyvän poikastuotannon. Kyy synnyttää poikasensa heinä-elokuun vaihteessa.

Kyy tarvitsee monimuotoisen elinympäristön.

- Talvehtimispaikka on suojaisa, kivinen, etelään viettävä rinne, josta lumi sulaa keväällä ensimmäisenä ja josta käärmeet pääsevät paistattelemaan päivää. Keväällä kyy siirtyy saalistus- ja kesälaitumille, jossa ne viettää koko kesän - metsänaukeiden reunat, niityt, soiden laitamat ja rannikot, Saarikivi listaa.

Saarikiven mukaan kyy alkaa olla jo aika harvinainen tuttavuus. Käärmekanta on taantunut huomattavasti viimeisten parinkymmenen vuoden seurantajakson aikana.

Kyy ei sinänsä ole aggressiivinen, tutkija muistuttaa, mutta se puolustautuu puremalla. Kyyhyn kannattaa pitää sopiva välimatka ja antaa kyyn mennä menojaan mikäli sellaiseen törmää. Eniten kyiden puremia sattuu marjastusaikaan elokuussa.

- Kyy on metsän eläin ja sillä on oikeus olla olemassa. Vaikka kyy on ihmiselle potentiaalisesti vaarallinen, se ei tarkoita sitä, että niitä pitäisi tappaa tai niihin pitäisi kohdistaa mitään vainoa. Kyillä on oma tehtävänsä metsän taloudessa - ne pitävät nisäkäskantoja kurissa, Saarikivi muistuttaa

Kyyt voivat elää jopa toistakymmentä vuotta vanhaksi.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.