Kokemäenjoki pitenee: Uhkaako Poria taas "Kekkostulva"?

Porissa on Suomen suurin tulvariski. Kaupungilla on oma tulvasuojeluhanke, jolla pyritään ennakoimaan ja estämään tulvatuhoja.

Porin suurtulvia

”Kekkostulva” talvella 1974-1975. Suurtulva on saanut nimensä, kun vesi alkoi laskea heti presidentti Urho Kekkosen poistuttua kaupungista. Kekkonen oli saapunut kaupunkiin seuraamaan tulvan kehitystä. Joki tulvi ensisijassa haja-asutusalueille ja pelloille.

Tapaninpäiväntulva vuonna 2011. Tulva syntyi, kun merivesi nousi korkealle ja joessa oli suuri virtaama. Joensuistoalueen luodoilla tulvi ja osa kaupungista oli tulvavaarassa. 

– Laskennallisesti arvioiden Porissa voi syntyä kaikkein suurimmat vahingot. Taloudellisten ja henkilövahinkojen osalta se on pahin riskipaikka, kertoo Ympäristökeskuksen johtava hydrologi Bertel Vehviläinen.

Porin tulvasuojelun tärkein keino on vesistön säännöstely.

– Virtaama pyritään saamaan mahdollisimman pieneksi. Kaikkein tärkein tilanne on pakkaskauden alku, jolloin jokeen pyrkii muodostumaan hyydettä. Silloin virtaamaa pienennetään niin, että jokeen muodostuu jääkansi, kertoo Porin kaupungin tulvasuojeluhankkeen projektipäällikkö Pekka Vuola.

Muita keinoja tulvavahinkojen kitkemiseksi on tulvapatojen rakentaminen, patojen peruskorjaus ja mataloituvien joenuomien ruoppaaminen.

Tulvatilanne huononee Porissa entisestään. Erityisesti talvitulvat kiusaavat kaupunkia.

– Kokemäenjoki pitenee ja mataloituu koko ajan. Joen piteneminen nostaa veden pintaa kaupunkikeskuksen kohdalla.

– Aika näyttää, mihin tilanne vuosien aikana kehittyy. Myös ilmastonmuutos huolestuttaa, sillä ei täysin tiedetä miten se vaikuttaa, Vuola pohtii.

Suurtulvan vahingot satoja miljoonia

Porin kaupungin asutuskeskukset ovat patojen suojissa. Jos suuri tulvavahinko pääsisi silti muodostumaan, tulvasuojelun projektipäällikkö arvioi vahinkojen olevan vähintään satoja miljoonia euroja.

– Suomen ympäristökeskuksen mukaan alueelle tulee suurtulva ennemmin tai myöhemmin, jos Porin tulvatilannetta ei pidetä kunnossa, Pekka Vuola Porin kaupungilta kertoo.

– Toisaalta kolmasosa Hollantia on Atlantin ylimmän vedenpinnan alapuolella, ja Hollannissa asutaan ihan turvallisesti. Siellä on vain investoitu tulvasuojeluun enemmän, Vuola kertoo.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.