Kommentti: Kirkko kiertää ihmisoikeuksia torjumalla tasa-arvoisen avioliiton

Eräs urheilupomo töppäsi pahoin jokunen päivä sitten möläyttämällä somessa, että hänen joukkueeseensa "ei homoja palkata". Urheiluseura reagoi nopeasti: "Emme missään tapauksessa hyväksy tällaista syrjintää." Seuraus oli ainoa mahdollinen, urheilupomo sai potkut. Entäs jos kansankirkkomme huutelisi samalla tavoin?

Siis mitäpä jos luterilainen kirkko julistaisi, että "meillä ei homoja vihitä?" Mutta hetkinen, tämähän on totta. Kirkossa ei eroteta ketään tällaisten sloganien takia. Päinvastoin, kirkko aikoo rangaista homoja vihkiviä työntekijöitään.

Eikö kirkko näe oikeita ongelmia?

Suomessa elää satoja tuhansia ihmisiä köyhyyden kurimuksessa. Yksinäisyys lisääntyy, vanhukset eristetään. Luulisi kirkolla olevan tässä työtä ihmisyyden äänitorvena – kutsua ihmisiä luokseen kuin Opettajansa. Mutta nyt suurin ongelma on se, miten torjua homohäät, kun valtio pahalainen meni ne sallimaan.

Jos pappi vihkii uuden lain myötä (1.3. 2017 alkaen) homoparin avioliitoon, se on juridisesti pätevä avioliitto. Papilla on vihkioikeus. Juridisesti pätevä, kristillisesti ei.  

Tampereen seurakunnat ovat olleet asialle avoimia. Sateenkaarimessuja on järjestetty. Torstaina seurakunnat kokosivat itse keskustelutilaisuuden tämän kipeän ristiriidan äärellä.

He kutsuivat mediaa sparraamaan kirkkoa ulos nurkasta. Ongelma tunnustettiin, mutta exit-valoa ei löydetty – eikä taideta löytää vielä vuosikausiin.

Moni torstaina paikalla ollut pappi hyväksyy homoliitot – sitten kun kirkko ne virallisesti sallii. Sitä ennen he eivät lähde potkimaan aisan yli. Yksi pappi ilmoitti, että hän on valmis vihkimään heti lain muuttuessa, vaikka pelkää seurauksia. On heitä Tampereella muitakin.

Seurauksia? Siis työpaikalla pitää pelätä sitä, että noudattaa maallista lakia. Työntekijän rankaiseminen maallisen lain noudattamisesta voi johtaa kirkossa vakaviin työsuojelurikkomuksiin.

Vihkioikeutta ei saa hukata hölmöilemällä

Avioliitto on pohjimmiltaan täysin maallinen instituutio, kahden aikuisen yksityisen ihmisen sopimus lyödä hynttyyt yhteen, vastuu yhteisistä lapsista ja yhteistalous. 

Kirkko on päässyt hoitamaan tätä toimitusta "Jumalan kasvojen ja tämän seurakunnan läsnäollessa". Nyt, kun yhteiskunta laajentaa avioliiton ihmiskäsitystä, tärkein vihkijä ajaa itsensä nurkkaan ja alkaa keskustella, pitäisikö luopua koko rituaalista.

Tällainen puhe on arkailua ja vastuun pakoa. Kirkon ei pidä luopua vihkioikeudesta, ihan pr-syistä. Kirkon pitää ymmärtää muuttua.

Mutta ensi vuonna voi sataa sakasteihin jäätävää julkisuutta, jos kirkko torjuu ihmisiä vihkialttarilta ja rankaisee pappeja, jotka eivät torju. Siinä huuhtoutuvat monet hyvät työt, joita kristillisen etiikan voimin on tehty.

Tasa-arvoinen avioliitto on ihmisoikeuskysymys. Yhteiskuntamme kuhnaili aivan liian kauan tämän syrjinnän oikaisemisessa. Kirkon luulisi olevan ensimmäinen laitos, joka noudattaa ihmisoikeuksia ja jakamatonta ihmisarvoa.

Mitähän meillä tuumattaisiin tänä päivänä, jos ihmiselle sanottaisiin, että "olet kyllä Jumalan armahtama ja arvokas, mutta sinua ei voi vihkiä, koska ihonvärisi on musta".

Kirjoittaja on MTV Uutisten toimittaja.


Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.