Kommentti: Voiko ministeri puhua mitä sattuu?

Viime viikolla pyörälenkillä kuuntelin radiota. Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) kertoi perusteluja hallituksen esittämälle työelämäpaketille.

Ylen Ykkösaamun toimittaja otti esille kysymyksen siitä, voisiko perustuslaki estää uudistukset. Keneltä asiantuntijoilta te kysyitte, hän tiedusteli Stubbilta.

– Me kävimme tottakai läpi juurta jaksain virkavastuulla sekä työ- ja elinkeinoministeriön työlainsäädäntöammattilaisten välityksellä että sitten myös perustuslakiprofessoreiden ja muiden kanssa sen kokonaisuuden, että me toimimme tässä lain puitteissa, Stubb vastasi.

Vastaus kuulosti jykevältä siihen nähden, että olimme juuri kuulleet mediassa perustuslain asiantuntijoiden epävarmoja kommentteja. He eivät sinänsä tyrmänneet hallituksen kaavailuja, mutta huomauttivat, että riskejä on ja arviointi on tässä vaiheessa, näillä tiedoilla vaikeaa.

Päästyäni töihin lähetin sähköpostia valtioneuvoston kansliaan ja pyysin saada tiedot käytetyistä asiantuntijoista sekä kopiot heidän antamistaan lausunnoista. Valtioneuvoston viestintäjohtaja Markku Mantila palasi asiaan kolme päivää myöhemmin kertoakseen, että hänen täytyy vähän selvitellä. Meni viisi päivää, kunnes neuvotteleva virkamies Anne Niemi lähetti postia:

"Valtioneuvoston kanslia on käsitellyt tietopyyntönne ja toteaa, että sillä ei ole pyytämiänne perustuslain asiantuntijoiden lausuntoja hallussaan. Valtioneuvoston kanslia siirtää asian käsiteltäväksi valtiovarainministeriölle."

Pyysin vielä tarkennusta siitä, tietääkö Niemi, että kyseiset asiakirjat olisivat valtiovarainministeriössä.

"Asia kuuluu valtiovarainministeriön toimialaan, joten valtioneuvoston kanslialla ei ole tarkemmin tietoa, mitä asiakirjoja asiassa on laadittu."

Vaikutti siltä, että papereiden ja nimilistan metsästyksen aikana ehtisin tehdä aika monta pyörälenkkiä.

Eilen SDP:n Demokraatti-lehti julkaisi aiheeseen liittyvän artikkelinsa. Toimittaja Tua Onnela oli hänkin kysellyt mainittujen asiantuntijoiden perään.

Hän oli saanut vastauksensa työ- ja elinkeinoministeriöstä. Sieltä oli kerrottu, että "epävirallisia taustakeskusteluja" on käyty eikä nimiä anneta julkisuuteen. Ainahan voi arvuutella. Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen kysyttäessä myönsi vierailleensa ministeriössä, mutta kieltäytyi kertomasta keskustelujen sisällöstä.

– Ihmisiä on pyydetty olemaan hiljaa, hän sanoi toimittajalle.

Hallitus tekee historiallisen massiivista uudistusta, joka koskettaa suurten ihmisjoukkojen arkea ja siihen liittyvistä oleellisista asioista on pyydetty olemaan hiljaa? Hallitus tuntuu seuraavan Matti Vanhasen (kesk.) pääministerikaudellaan suosimaa ajattelua: hoidetaan ensin asiat valmiiksi suljettujen ovien takana - kansa kuulee sitten aikanaan.

Onko Stubbin mainitsemista perustuslaillisuusarvioista jotain mustaa valkoisella, sitä emme vielä tiedä. 

Hallituksella on toki oikeus ilmoittaa havittelemistaan – vaikka hyvinkin jännittävistä – uudistuksista ja selvittää niiden toteutettavuus myöhemmin. Siinä ottaa tosin riskin, että uskottavuus rapautuu, jos toimet kaatuvat myöhemmin omaan mahdottomuuteensa.

Se mitä hallitukselta ja ministereiltä ei perinteisesti ole siedetty, on pötypuhe. Suomessa ministereitä on joutunut eroamaan, kun he ovat jääneet kiinni paikkansa pitämättömistä tarinoista. Tästä näkökulmasta hallitus luistelee ohuella jäällä. Ei oikein näytä siltä, että se olisi selvittänyt “juurta jaksain” työelämään liittyvien suunnitelmiensa perustuslaillisuuden.

Samalla viikolla Stubbin radiopuheiden kanssa pääministeri piti poikkeuksellisen tv-puheen. Siinä hän mainitsi muun ohessa, että Suomi velkaantuu miljoonan euron tuntivauhdilla.

"Suomen valtio on velkaantunut melkein miljoona euroa tunnissa seitsemän vuotta – yötä päivää - pyhää arkea. Näin emme voi jatkaa. Rahat loppuvat."

Juha Sipilän tv-puhe Ylellä 16.9.2015

Vähän myöhemmin mediassa oiottiin, että tämänhetkinen velkaantumisen tahti on 600 000 euroa tunnissa. Talouselämä laski, että vuosien 2009-2014 keskiarvo on noin 780 000 euroa. Jos Sipilän luku oli pyöristys, se kertoo ihan uudenlaisesta insinöörimatematiikasta.

Sipilä käytti muuten samaa, ilmeisen hyväksi havaitsemaansa lukua jo viime toukokuussa vaalivoiton jälkeen. Hassuinta on, että vähempikin riittäisi: puolen miljoonan euron vauhti tuntuisi tavallisesta pyöräilijästä ihan yhtä huimalta.

Hallituspuolueet harrastivat vaalien alla huiputtamista ja harhaanjohtamista muun muassa Kreikan talousapuun ja koulutussäästöihin liittyvistä toimintalinjoistaan. Viimeistään painavassa hallitusvastuussa tosiasioiden pitäisi riittää. Kansakin saattaa hyväksyä hätkähdyttävät suunnitelmat, jos niiden perusteluna on hätkähdyttävä todellisuus.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.