Kontiolahden kisajärjestäjiä kiusaa nyt ylimääräinen lumi

Kontiolahden ampumahiihtokisoissa on tarvittu nuotioita ja sateenvarjoja - nyt kiusana ovat lumivuoret.

Kontiolahden kansainvälisissä ampumahiihtokisoissa on värjötelty vuosien varrella tulipalopakkasissa tai kärsitty lumipulasta vesisateessa. Maailmanmestaruuskisojen alla kisajärjestäjät kamppailevat nyt lumivuorien kanssa.

Kansainväliseltä näkyvyydeltään vuoden selvästi suurin urheilutapahtuma Suomessa alkaa maaliskuun ensimmäisellä viikolla Kontiolahdella. Edellisen kerran MM-kisat järjestettiin Joensuun kupeessa vuonna 1999. 

Traktorirallia ja hikisiä miehiä 

Säiden haltija otti taas luulot pois Kontiolahden kisajärjestäjiltä. Vuosien varrella näitä arvokisalatuja on lämmitetty hirmupakkasissa nuotioilla ja helikopterin roottoreilla tai kärsitty lumipulasta kuraliejussa. Nyt lunta on joka paikka täynnä.

- Täällä on paikoitusalueita ja kenttäaluetta yli 13 hehtaaria. Se tarkoittaa, että lumensiirtoa on yli 60 000 kuutiota, tapahtuman johtaja Esa Haapala kertoo.

Se on hirmuinen ja kallis työmaa. Lunta on liikaa laduilla, ammuntapenkalla, stadionilla ja joka ikisessä sopukassa. Kuorma-autot, kauhakuormaajat ja traktorit rullaavat stadionilla yhtenä virtana. Ahtaissa paikoissa urakoi hikisiä miehiä lapioiden ja lumikolien kanssa. 

- Ryhmänjohtajat ottavat aina miehiä sinne missä tarvitaan, vähän niin kuin armeijassa. Mutta vähän löysemmällä kurilla, myhäilee stadionpäällikkö Rauli Riekkinen, majuri evp.

- Syksy ajettiin lunta laduille ja nyt ajetaan sitä pois, huokaa lounastauolle saapuva väsynyt traktorikuski.

Liitto pelkäsi lämpöaaltoa

Viime kevään maailmancupissa oli tunnelmaa, mutta kansainvälinen ampumahiihtoliitto kauhistui Suomen lämmintä kevättä. Kontiolahden kisajärjestäjille mätkäistiinkin vaatimus, että laduilla pitää olla peräti 60 senttiä tykkilunta ja leveät urat.

Kontiolahdelle tuli kovemmat vaatimukset kuin kertaakaan aiemmin ampumahiihdon arvokisoissa.

- Viime vuonna oli erittäin haasteelliset olosuhteet sekä Keski-Euroopassa että täällä. Parhaimmillaan kymmenkunta astetta lämmintä, selittää vaatimuksia avustava kilpailunjohtaja Tomi-Pekka Riihivuori.

Esa Haapala sanoo, että kansainvälinen liitto halusi varmistaa vain kisojen onnistumisen.

- Mitään ei jätetä sattuman varaan. Sehän olisi valtava katastrofi jos kisat ja televisiointi peruuntuisivat, Haapala ymmärtää liiton huolet.

Lumitykit  tekevät jo syksyä

Mutta vaikka lunta on silmät suut täyteen, lumitykit laulavat stadionilla taukoamatta. On nimittäin varauduttava jo ensi syksyn ensilumenkisoihin ja harjoituskauteen.

- Luonnonlumi on meille oikeastaan ihan turhaa. Toivottavasti ei enää tule lisää. Tykkilumi kestää paljon paremmin säänvaihteluita ja sillä pelataan, Haapala sanoo.

Yli puolen metrin valkoinen hanki näyttää kuitenkin takuulla hyvältä maailmalle menevissä tv-kuvissa. Se on samalla ampumahiihtokeskuksen tulevaa markkinointia. Kontiolahden Urheilijat aikoo hakea arvokisoja jatkossakin ja siksi MM-kisojen onnistuminen on elintärkeää kovassa kehitysvauhdissa olevalle ampumahiihtokeskukselle.

- Ollaan mukana kaikissa hakukohteissa. Seuraavat MM-kisat häämöttävät aikaisintaan 15 vuoden päässä, mutta sitä ennen haetaan maailmancuppeja ja muita arvokisoja, myös maastohiihdon puolelta, Haapala vakuuttaa.

Joka kolmas venäläinen

Kontiolahdella jännitetään sään lisäksi tulevatko venäläiset kisaturistit. Viime kevään maailmancupissa tuhansia venäläisiä tuli Pietarista, Moskovasta ja Karjalan alueelta.

- Tämä on heille lähin kansainvälinen talviurheilukeskus. Uskon, että MM-kisoja varten on jo säästetty pitempään eikä näitä matkoja peruta. Tämä on elämys heille, Haapala luottaa.

Kontiolahden kisajärjestäjien yleisötavoite on 100 000 katsojaa kahdeksana kilpailupäivänä ja venäläisten varaan on laskettu paljon.

- Sanotaan, että 30 prosenttia niin hyvä olisi, Haapala muotoilee.

Urheilijoita 300 - mediaväkeä 750

MM-kisoissa pyörii yli 1300 talkoolaista, joista noin 70 tulee ulkomailta. Erilaisia tehtäviä kisoissa on 900. Talkootunteja kisojen järjestelyissä kertyy syyskuusta alkaen yli 100 000.
Kilpailupäivien aikana stadionilla työskentelee 750 median edustajaa. On arvioitu, että kisat näkee televisiosta noin 150 miljoonaa katsojaa.

Yhteensä eri maissa on noin 300 tuntia tv-lähetysaikaa. Kisapaikalla on yli 20 tv- ja radioyhtiötä.

Urheilijoita on noin 300 ja kaikkiaan 750 joukkueenjäsentä yli 40 maasta.

Kaisa ja Mari kotiladuilla

Kontiolahden kisat ovat lupaavin paikka ottaa talvilajien suomalainen arvokisamitali. Maastohiihtäjät kisaavat maailmanmestaruuksista Ruotsin Falunissa, mutta ampumahiihdon kotikisoissa mitalia odotetaan erityisesti Kaisa Mäkäräiseltä, joka hiihtää kotiladuillaan.

Myös Mari Laukkanen voi yllättää. Viime kevään maailmancupissa Laukkanen oli kolmas ja yhtä aikaa podiumilla Mäkäräisen voittaessa.

- Sekaviestissä heti avauspäivänä Suomi tulee naisten osuuksien jälkeen kärjessä vaihtoon, Esa Haapala vakuuttaa leveä virne naamalla.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.