Korhonen ei lähde presidenttiehdokkaaksi

Asettuminen toisen kerran presidenttiehdokkaaksi ei kiinnosta tohtori
, joka vuoden 1994 vaaleissa sai viidenneksi eniten eli lähes 190 000 ääntä kansanliikkeen ehdokkaana.

Muistelmakirjansa Sattumakorpraali julkistamistilaisuudessa tänään Helsingissä Korhonen kysyi, kuka on enää kiinnostunut presidenttiehdokkuudesta, kun tasavallan presidentin valtaoikeudet on riisuttu. Korhosta ovat haikailleet presidenttiehdokkaakseen mm. perussuomalaiset, jotka nimeävät ehdokkaansa puoluevaltuustonsa kokouksessa syyskuussa. Korhosen mielestä presidentti ei enää pysty vaikuttamaan Suomen asioihin, vaikka haluaisi ja osaisi.

-Minusta on jokseenkin yhdentekevää, kuka siellä Mäntyniemessä löhöää seuraavat kuusi vuotta. Tarvitaan toki tuuliviiri EU-Suomen katolle heilumaan, tarvitaan lounaansyöjä ja ulkomaanelävien tapaaja. Jos jotain kiinnostaa, antaa yrittää sinne vaan, Korhonen sanoi. Vuonna 1994 tilanne oli Korhosen mielestä toinen. Presidentti olisi pystynyt estämään EU-jäsenyyden.

Sveitsin järjestelmä Korhosen mieleen


Entinen ulkoministeri, pitkäaikainen ulkoministeriön virkamies ja yliopistoprofessori pitää parhaana Suomelle nyt Sveitsin järjestelmää, jossa poliitikot valitsisivat eduskunnassa keskuudestaan vuodeksi presidentin.

-Näin lähes jokainen poliitikko pääsee presidentiksi ja kukaan Suomessa eikä varsinkaan ulkomailla tiedä kuka sinä vuonna sattuu presidentti olemaan, Korhonen sanoi. Yhdysvalloissa professorina toimiva Korhonen sanoi viihtyvänsä hyvin Suomessa, mutta huonosti EU-Suomessa. Otavan kustantamassa kirjassaan hän sanoo tekevänsä sujut Suomen valtiovallan kanssa. Kirja sisältää lukuisia henkilöluonnehdintoja suomalaisista poliitikoista ja ulkoasiainhallinnon virkamiehistä, eikä heidän henkilökohtaisia asioitaankaan ole unohdettu.

Korhonen kertoi tehneensä kirjan epätieteellisellä tavalla eli aluksi ilman muistiinpanojaan tai muuta lähdemateriaalia. Kirjassa käsitellään paljon presidentti Urho Kekkosta ja Suomen ulkopolitiikan hoitoa 1960-luvulta lähtien. Korhonen sanoi julkistamistilaisuudessa, että kyseisen ajan tapahtumia tunnetaan heikosti. Hän kutsui ajanjaksoa 20-vuotiseksi talvisodaksi, jossa ulkoministeriö joutui puolustamaan julkisuudessa hyviä suhteita Neuvostoliiton kanssa, mutta samalla taistelemaan neuvostoliittolaisten painostusyrityksiä vastaan.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.