Korhonen: Kuntatalouden asema turvattava

Suhdannepoliittinen lähestymistapa ei voi yksinomaan määrätä valtion kuntataloudellista päätöksentekoa, sanoo alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen. Korhonen viittaa valtiovarainministeri Sauli Niinistön puheenvuoroon hallituksen budjetin kehyspäätöksistä tämän viikon alussa.

Korhonen, Martti, ministeri

Niinistö esitti, että valtion ja kuntien väliseen lakisääteiseen kustannuksenjakoon puututtaisiin finanssipoliittisista syistä. Tässä yhteydessä pitäisi Korhosen mielestä puhua ehdottomasti myös kuntatalouden kehityksestä pidemmällä aikavälillä. Samoin pitäisi puhua kuntien rahoitusasemasta suhteessa palveluiden rakenteissa tapahtuneisiin muutoksiin.
-On lisäksi riski, jos kuntatalous nähdään yksinomaan valtiontalouden osana. Silloin kuntatalouden perustehtävä palveluiden ja kunnallisen demokratian toimivuuden takaajana hämärtyy. Ministeri Korhonen puhui kuntien ja valtion suhteista vasemmistoliiton valtakunnallisessa kaupunkiseminaarissa tänään Vantaalla.

Aluepolitiikka on koulutuspolitiikkaa

Korhosen mielestä aluepolitiikassa ei anneta kaikkea valtaa markkinavoimille, jos osaamiseen ja maakunnallisiin koulukaupunkeihin panostetaan. Yritykset kun sijoittuvat sinne, missä on osaavaa työvoimaa. Kaupunkeihin pitää muutenkin satsata, sillä työpaikkojen keskittymisen rinnalla niissä elää edelleen pitkäaikaistyöttömyys, jopa pääkaupunkiseudulla.

Suomen 35 kaupunkiseudusta vain neljässätoista työpaikat ovat lisääntyneet vuodesta 1970 vuoteen 1998. Nopeimmin työpaikat ovat lisääntyneet Maarianhaminassa, Oulussa ja Helsingissä. Tiedot ilmenevät kaupunkipoliittisen yhteistyöryhmän selvityksestä, joka ilmestyy lähiaikoina. Työpaikkojen määrä on supistunut 21 kaupunkialueella. Rajuimmin Imatralla, Kotka-Haminassa ja Savonlinnassa. Näillä seuduilla on perusteollisuutta, joka on puolestaan levännyt viennin varassa.

Vajaa puolet suomalaisista kaupunkialueista on saanut muuttovoittoa viimeisen kymmenen vuoden ajan. Kuusi aluetta nousee selvästi ylitse muiden: Helsinki, Salo, Tampere, Oulu, Jyväskylä ja Turku. Saloa lukuunottamatta kaikki ovat korkeakoulukaupunkeja ja myös elektroniikkateollisuuden keskittymiä. Pahimpaa muuttotappiota ovat kärsineet Rauma, Uusikaupunki ja Loviisa. Korhonen painottaa, että korkeakouluverkkoa, ammattikoulutusta ja osaamiskeskuksia on edelleen kehitettävä maan eri osissa, jotta muuttoliikettä voitaisin osaltaan hallita.
-Kaupunkien kehittämisessä ovat tukena EU:n kaupunkipoliittiset linjaukset, jotka käytännössä merkitsevät rahoitusta.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.