Korvamerkitty raha lyhensi jonoja psykiatriseen hoitoon

Korvamerkitty 70 miljoonan markan ylimääräinen raha lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin lyhensi viime vuonna kiireellistä hoitoa tarvitsevien jonotusaikoja vuodeosastohoitoon. Hoidon tarpeen arviointiin lapset joutuivat kuitenkin odottamaan jopa aiempaa kauemmin.

Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara (vihr.) uskoo, että korvamerkitty raha on tuonut mielenterveyspalveluihin paljon sellaista toimintaa, mitä muutoin ei olisi tullut. Sen turvin aloitettiin kaikkiaan yli 300 hanketta, perustettiin 32 uutta sairaansijaa sekä 77 pysyvää ja 308 määräaikaista virkaa.

Soininvaara ei kuitenkaan pidä korvamerkittyä rahaa oikeana tapana pitää mielenterveyspalveluja kunnossa. Päinvastoin hän epäilee, että korvamerkityn rahan odottelu voisi jopa jarruttaa palvelujen kehittämistä.

Palvelujen kehittämistä vaikeutti koko maassa huutava psykiatripula. Vaikka Suomessa on Euroopan maista toiseksi eniten lasten ja nuorten psykiatreja, ei heitä saada houkuteltua julkiselle sektorille eikä varsinkaan mielenterveystoimistoihin. Suunnitteilla onkin psykiatrisen koulutuksen lisääminen jo lääkärien perusopetukseen. Nykyisin esimerkiksi yleislääketieteeseen erikoistuvat lääkärit eivät välttämättä saa lainkaan psykiatrian koulutusta, sanoo apulaisosastopäällikkö Marjatta Blanco Sequeiros.

Kireä aikataulu usein ongelma

Sosiaali- ja terveysministeriö on selvittänyt, miten sairaanhoitopiirit käyttivät eduskunnan myöntämän 70 miljoonan markan avustuksen, joka oli tarkoitettu lasten ja nuorten rapautuneiden mielenterveyspalveluiden kunnostamiseen.

Ylimääräistä rahaa oli viime vuonna jaossa noin 60 markkaa lasta kohden. Se, mikä vaikutus tällä rahalla todella on, selviää vasta vuosien kuluttua. Sairaanhoitopiirit olivat yksimielisiä siitä, että raha tuli todelliseen tarpeeseen. Tästä huolimatta tietoja rahojen käytöstä saatiin nihkeästi, joissakin piireissä kyselyihin suhtauduttiin lähinnä välinpitämättömästi.

Määrärahan kertaluonteisuutta pidettiin pitkäjänteisen kehittämisen esteenä. Projektit olivat sirpaleisia ja painottuivat lyhyisiin, kertaluonteisiin projekteihin. Myös kireä aikataulu oli ongelma. Kiireellä kasatut hankkeet kuormittivat henkilökuntaa, koska monet joutuivat viemään niitä eteenpäin oman työnsä ohella.

Ei-kiireellistä hoitoa odotetaan yhä kauemmin

Lasten ja nuorisopsykiatrian jonotilanteeseen ylimääräisen avustuksen vaikutus näyttää aika odotetulta, katsoo neuvotteleva virkamies Sakari Lankinen.

Jonotusaika lasten hoidontarpeen arviointiin vaihtelee ei-kiireellisissä tapauksissa tuntuvasti. Arviointiin voi päästä heti, mutta pisimmillään odotusaika voi venyä peräti vuoteen. Suuntaus näyttää kuitenkin olevan, että lapsi joutuu odottamaan keskimäärin yhä kauemmin ja pisin jonotusaika on huomattavasti pitempi kuin ennen.

Vuodeosastohoitoon kiireellistä hoitoa tarvitsevat lapset pääsevät aiempaa nopeammin eli reilun kuukauden sisään. Ei-kiireellistä vuodeosastohoitoa lapset joutuvat edelleen odottamaan pisimmillään jopa puoli vuotta.

Nuorisopsykiatrian puolella jonot hoidon arviointiin ja avohoitoon ovat niinikään lyhentyneet. Vuodeosastohoidon tilastot eivät näytä yhtä valoisilta. Ei-kiireelliseen vuodeosastohoitoon nuoret joutuivat odottamaan jopa vuoden eli noin kaksi kuukautta pitempään kuin ennen. Kiireellisissä tapauksissa nuoretkin pääsevät kuitenkin hoitoon aiempaa nopeammin eli kahdessa viikossa.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.