Kotihoitoa riittää vain huonokuntoisimmille vanhuksille

Kotihoitoa saavat vanhukset ovat yhä huonokuntoisempia. Tämän on huomannut työssään Rovaniemen kaupungin vastaava terveydenhoitaja Heli Ahola.

– On tilanteita, joissa jää huoli asiakkaan kotona selviytymisestä, hän sanoo.

Aholan havainto käy yksiin tutkimustulosten kanssa. Jyväskylän yliopiston dosentti Teppo Kröger sanoo, että kotihoitoa riittää vain kaikkein huonokuntoisimmille vanhuksille.

Julkisen kotihoidon kattavuus on lähes puolittunut Suomessa parissakymmenessä vuodessa. Krögerin mukaan henkilökunnan määrä on pysynyt suunnilleen samana, mutta kotihoito on kohdennettu niille, jotka tarvitsevat paljon apua. Samalla vähemmän apua tarvitsevat ovat jääneet ilman palveluja.

– Ruotsissa on jo havaittu, että tästä tulee tulo- ja luokkakysymys. Hyvätuloiset käyttävät yksityisiä palveluja, ja pienituloiset perheet lisäävät hoidossa omaa panostaan - halusivat he tai eivät, Kröger sanoo.

Naisille kasaantuu paineita

Krögerin mukaan on tultu ristiriitatilanteeseen, joka iskee erityisesti 45-65-vuotiaisiin naisiin.

– Samalta ryhmältä odotetaan sekä pidempää työuraa että isompaa panostusta omaisten hoitamiseen ja huolehtimiseen. Se on vaikea yhtälö, Kröger sanoo.

Krögerin mukaan vanhusten hoito on paremmalla tolalla monessa muussa Euroopan maassa. Esimerkiksi Tanskassa vanhusten kotihoito on huomattavasti Suomea kattavampaa, vaikka kustannukset eivät ole merkittävästi suuremmat.

Krögerin mielestä Suomen ongelma on se, että vanhusten hoito on jätetty kuntien ratkaistavaksi. Kuntien välillä onkin valtavia eroja. Krögerin mukaan vanhusten kotihoito toimii monessa kunnassa hyvin, mutta tieto ei kulje kunnasta toiseen.

– Toimivat järjestelyt pitäisi laajentaa koko maahan. Nyt kenttä on hyvin sekava, hän sanoo.

Muutos tapahtuu hitaasti

Neuvotteleva virkamies Anne-Mari Raassina sosiaali- ja terveysministeriöstä myöntää, että laissa on säädetty hieman liian väljästi iäkkäiden oikeuksista palveluihin. Lainsäädäntöä ollaankin nyt päivittämässä. Valmisteilla oleva lakiluonnos velvoittaisi kunnat järjestämään vanhukselle palvelut, jotka hänelle on arvioinnissa kirjattu tarpeellisiksi. Tällä hetkellä se ei vielä ole pakollista.

Laki tulisi hallituksen esitettäväksi aikaisintaan vuoden kuluttua.

Erikoistutkija Seija Muurinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL) kertoo, että käynnissä on useita hankkeita ikäihmisten palvelujen kehittämiseksi. Tavoitteena on muuttaa koko järjestelmää joustavammaksi.

Muurisen mukaan mallia on otettu Tanskasta ja Hollannista. THL on esittänyt kunnille vanhusten palvelukampusta. Suunnitteilla on myös erilaisia asumismuotoja ikäihmisille.

Muurinen kuitenkin huomauttaa, että rakenteelliset muutokset ovat kunnissa hitaita.

Eläkeliiton toiminnanjohtaja Jukka Salminen uskoo, että tulevaisuudessa keskustellaan paljon siitä, milloin ihmisen on parempi asua muualla kuin kotonaan.

– Jos se jää vain siihen, että katsotaan, että ihminen on hengissä, se ei ole hyvää elämää, hän sanoo.

Terveydenhoitaja Heli Ahola kertoo, että hoitajalla on yhteen kotihoitokäyntiin aikaa keskimäärin 20 minuuttia. Oma haasteensa Rovaniemellä ovat vanhukset, jotka asuvat syrjässä. Heidän hoidossaan omaiset ovat erityisen paljon mukana.

– Olosuhteet voivat joskus olla hyvinkin alkeelliset. Ei ole esimerkiksi pesutiloja tai vessaa sisällä, ja on puulämmitys.

(MTV3 - STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.