Kotitalousvähennys lisäsi siivous- ja hoiva-alan töitä

Kotitaloustöistä tehdyt verovähennykset ovat osoittautuneet toimivaksi tavaksi lisätä työllisyyttä.

Kotitaloustöistä tehdyt verovähennykset ovat osoittautuneet toimivaksi tavaksi lisätä työllisyyttä. Vuonna 2001 käyttöön otettu kotitalousvähennys on tuoreen tutkimuksen mukaan tuonut useita tuhansia uusia työpaikkoja. Viime vuonna työpaikkoja syntyi noin 2000 lisää, ja määrän arvioidaan lähivuosina vakiintuvan 10 000-12 000:een.

Työministeri Tarja Filatovin mukaan verovähennyksen työllisyysvaikutukset vastaavat odotuksia. Merkittävin hyöty tulee kuitenkin siitä, että työt siirtyvät harmaan talouden puolelta lailliseksi ja verotuksen piiriin. Kohdennettu verovähennys on Filatovin mukaan myös vaikuttavuudeltaan tehokkaampi kuin yleiset verokevennykset. Suorien työllistämistukien hyöty on kuitenkin ilmeisesti samaa luokkaa.

LTT-Tutkimus Oy:n työ- ja valtionvarainministeriöille tekemän selvityksen mukaan kotitalousvähennyksen piirissä oli vuonna 2003 noin 8000 työpaikkaa, joista noin puolet olisi ilmeisesti olemassa ilman veroetuakin. Tämä johtuu tutkimusjohtaja Mikko Valtakarin mukaan lähinnä siitä, että verovähennystä käytetään paljon remonttitöissä, jotka tehtäisiin joka tapauksessa. Tähän asti peräti 85 prosenttia ostetuista palveluista on ollut remonttitöitä.

Miljoonien säästöt kansantaloudelle

Jatkossa järjestelmää tulisikin kehittää etenkin siivous- ja hoivapalveluissa. Se vaatii tutkijoiden mukaan myös lisää koulutusta ja panostusta yrittäjyyteen, jotta ala pystyisi tuottamaan tarvittavia palveluja. Nyt ongelmana ovat satunnaiset pienyrittäjät, jotka saattavat mm. polkea hintoja tinkimällä laadusta.

Kotitaloustyön markkinat ovat kehittymättömät ja siivous- ja hoivapalveluiden kannattavuus yhä heikko. Siivouksen tuntipalkka on noin 24 euroa ja remonttitöissä 30 euroa. Työllisyysvaikutuksia siivouksella on, sillä noin 40 prosenttia siivoojista palkattiin työttömien joukosta.

Myös Valtakari katsoo, että järjestelmän merkittävin vaikutus on pimeän työn vähentyminen. Se tuo kansantaloudelle useiden miljoonien eurojen säästöt. Yrittäjien oman arvion mukaan pimeän työn osuus on vähentynyt kotitalouspalveluissa noin 60 prosentista neljäsosaan. Veroja ja maksuja kiertäisi noin 2000 henkilöä enemmän kuin nyt.

Järjestelmän etuna on mm. se, että syntyneet työpaikat ovat markkinaehtoisia ja pysyviä eivätkä ne vie työpaikkoja jo työllistetyiltä tai vaadi työllisyyttä tukevia usein kalliita toimia. Samalla kotitalouksien ostovoima kasvaa.

Käyttäjien määrä moninkertaistuu

Vähennystä käytti toissa vuonna yli 123 000 eli 5,2 prosenttia kaikista kotitalouksista. Määrä nousi lähes kaksinkertaiseksi vuodesta 2001. Verovähennysten määrä on kolminkertaistunut. Lähivuosina noin 400 000 kotitalouden arvioidaan voivan käyttää verovähennystä.

Kotitalouspalveluita ostettiin vuonna 2003 arviolta 260 miljoonalla eurolla. Valtion verotuksessa niiden arvo oli 91,2 miljoonaa euroa.

Siivouspalveluiden osuus on ollut noin 25 prosenttia, minkä lisäksi piha- ja puutarhatöiden, hoivapalveluiden ja lastenhoidon osuudet ovat vaihdelleet 5-10 prosentin välillä.

(MTV3-STT)

(Seitsemän uutiset 01.03.2005)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.