Kotityöt aiheuttavat yhä paineita perhesuhteisiin

Raha-asiat ja kotityöt ovat yleisimpiä riitojen syitä perheissä. Kotien työntaakka tasoittuu hitaasti. Tutkittua tuoretta tietoa aiheesta on vähän. Harva tutkija on viime vuosina astunut perhepiiriin.

- Kotitöiden lisäksi toinen kiinnostava alue, josta tiedetään vähän, on perheiden rahankäyttö ja rahapäätösten teko. Tämä on yllättävää, sillä nämä asiat koskevat kaikkia, kommentoi tutkija Anneli Miettinen Väestöliitosta.

Miettinen lisää myös, että kotityöt ja raha ovat tyypillisimpiä riitojen syitä.

- Ehkä ajatellaan, ettei se ole riittävän tärkeä tutkimuskohde. Meillä tutkitaan voimakkaasti työelämää ja tasa-arvoa siellä, kysymys on myös resursseista.

Kymmenen vuotta sitten kerätyssä aineistossa naiset tekivät kotitöitä kaksi kertaa miehiä enemmän. Tuolloin oli havaittavissa, että nuoret miehet olivat lisänneet erityisesti lasten hoitamista. Naisten vastuulla oli silti pyykki, tiski sekä ruuanlaitto, kun miehet remontoivat ja tekivät huoltotöitä.

- Nuorten miesten kynnys tarttua pyykkiin ja pannuun on kuitenkin alentunut. Tilastokeskusten ajankäyttötutkimusten valossa muutokset ovat hitaita, joten pelkään, ettei tilanne kotona edelleenkään vastaa tasa-arvoa.

Kotien työnjako on tasaantunut naisten työssäkäynnin yleistymisen myötä. Miettinen uskoo myös isien perhevapaiden vaikuttavan. Hän on kuitenkin nykykehityksen suhteen pessimisti.

- Monet epätyypillisistä töistä kuten keikka- ja määräaikaiset työt kohdistuvat naisiin. Katkot lisäävät naisten kotonaoloa ja aiheuttavat heikomman tulotason ja nämä ovat kaksi tekijää, jotka siirtävät perheiden työnjakoa perinteisemmäksi.

Kotitöihin apua palvelusetelillä

Tutkija Tia Ristimäki helpottaisi lapsiperheiden arkea palvelusetelillä. Se toimisi lounassetelin tapaan eli sillä voisi ostaa lastenhoito- tai siivousapua. Setelin kustannuksista osan maksaisi työnantaja.

Ristimäki kertoo, että monet heidän haastattelemistaan olivat pohtineet avun ostamista lasten tai kodin hoitoon, mutta harva oli apua hankkinut. Ristimäen mukaan jarruna ovat sekä asenteet että tiedon puute.

Myös osa työantajista ymmärtää, että perheen ja kodin yhteensovittamisesta hyötyy myös yritys, ei vain työntekijä.

Väestöliiton tutkimuksessa oli mukana noin 50 työntekijää, esimiestä ja työnantajaa. Haastateltavat olivat 20 pienestä ja keskisuuresta yrityksestä Vantaalta ja Kaarinasta.

Ristimäki näkee tuloksissa selkeän alueellisen eron. Kaarinassa lasten ja kodinhoito koettiin arkeen kuuluvaksi ja se haluttiin hoitaa itse.

- He eivät olleet kiinnostuneita palveluista samassa määrin kuin vantaalaiset, joilla työpaineet olivat suuremmat ja samalla koettiin, että aika ei riitä kaiken hoitamiseen.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.