TV-Opas

Koulun rehtori Setalle: ”Kouluumme on tullut tyttöpari, mitä pitää tehdä?”

Suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin vaihtelee yhä ihmisten ja instituutioiden kesken. Koulujen seksuaalikasvatuksella on merkittävä rooli nuorten seksuaalikäsityksille, mutta minkälaista kasvatus on, kun koulun rehtori soittaa Setalle kysyäkseen, mitä pitää tehdä koulun pussailevalle tyttöparille.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia edistävän järjestön Setan koulutussuunnittelija Marita Karvinen on itsekin kahden teinin äiti. Karvinen saa vastata seksuaalisuuden moninaisuuksiin liittyviin kysymyksiin usein.

– Esimerkiksi kerran yhden koulun rehtori soitti minulle, että nyt meille tuli ensimmäinen tyttöpari, miten meidän pitäisi tähän suhtautua, Karvinen kertoo.

Setassa ollaan huolissaan seksuaalikasvatuksen heterokeskeisyydestä, vaikka kilpauimarin Ari-Pekka Liukkosen keskustelunavaus omasta homoseksuaalisuudesta herätti monen miettimään moninaisuutta.

– Nuoret haluavat tietää asiallista tietoa seksuaalisuudesta. Usein koulujen keskustelu jää vain siihen, että homoja on olemassa jossain. Hyvin vahvasti homoseksuaalisuudesta tehdään yhä kaukainen, ei meidän luokkaa koskeva asia, koulutussuunnittelija Marita Karvinen Setalta sanoo.

”En halua olla lesbo – mitä teen?”

Kirkkonummella sijaitsevan Kirkkoharjun koulun terveydenhoitaja Tuula Kuha opettaa nuorille terveystietoa ja seksuaalikasvatusta. Kuha tietää, että seksuaalikysymykset saattavat pelottaa nuoria.

– Huoneeni ulkopuolella on kysymyslaatikko, jonne voi jättää kysymyksiä nimettömänä. Olen saanut muun muassa sellaisen viestin, että ”minua ei kiihota vastakkainen sukupuoli, mutta vastustan sitä, että olen lesbo - mitä teen”, Kuha kertoo.

Kuhan mielestä nuoren pelko kuulua seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön lähtee ympäristöstä.

– Kun miettii yhteiskuntaamme, niin on ihan ymmärrettävää, että nuorta pelottaa olla erilainen. Kun annan nuorelle lisää tietoa esimerkiksi siitä, mitä homoseksuaalisuus tarkoittaa, niin pelko yleensä kaikkoaa, Kuha sanoo.

"Seksuaalikasvatus on yhä heteronormatiivista"

Seksuaalikasvatusasioiden kanssa päivittäin työskentelevä Kuha on huomannut, että nuorilla on itsellään koko ajan enemmän tietoa sukupuoli- ja seksuaalisuusasioista.

Setassa on huomattu, että välillä oppilaat opettavat opettajia.

– Lapseni oli viime vuoden yhdeksännellä luokalla ja hän kertoi, kuinka englannin kielen tunnilla opettaja oli puhunut sateenkaariperheistä negatiiviseen sävyyn. Oppilaat ottivat kuitenkin vasta-argumentoijan roolin ja puhuivat sateenkaariperheiden puolesta, Karvinen sanoo.

Setassa ollaan huolissaan koulujen oppimateriaalien vanhanaikaisuudesta.

– Seksuaalikasvatus on kirjojenkin kautta pitkälti heteronormatiivista ja yhdyntäkeskeistä. Esimerkiksi missään oppikirjassa ei kerrota, miten kahden tytön tulisi harrastaa turvaseksiä, Karvinen sanoo.

Kuha on yrittänyt terveydenhoitajana osoittaa nuorille tuoreempien esitteiden avulla muitakin parisuhdemalleja kuin heteropareja.

Seksuaalikasvatus pieni osa opetusta

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n mukaan seksuaalikasvatus kuuluu opetusohjelmaan, mutta opettajalla on iso rooli, miten asiat käytännössä hoidetaan.

 – Yhteistä normitusta ei ole, että missä määrin ja minkälaisella intensiteetillä asioita käsitellään. Paikallinen opetussuunnitelma vaikuttaa, erityisasiantuntija Riitta Sarras OAJ:sta kertoo.

Sarraksen mukaan seksuaalikasvatuksesta ei paljoa OAJ:ssä puhuta.

– Aine on niin pieni osa opetuksen kirjoa, Sarras sanoo.

–  Jos tilanteita tulee, niin uskon, että opettajat ottavat asioita käsittelyyn.

Kirkkonummella työskentelevä terveydenhoitaja Tuula Kuha toivoisi nuorten vuoksi lisää opetusta seksuaalikasvatukseen.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.