Köyhyysriski kasvanut Suomessa

Suomalaisten köyhyys kestää pidempään kuin ennen ja siitä irtaantuminen on vaikeampaa. Erityisesti eläkeläisten, työttömien ja vähän koulutettujen köyhyysriski on kasvanut.

Riskiryhmille kasautuvat myös pitkät köyhyysjaksot. Tiedot selviävät Eläketurvakeskuksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta.  

Työmarkkinoille vaikea päästä takaisin

Yleisesti ottaen köyhyyden syitä on kahdenlaisia: ihmisen tilanteesta riippuvaisia ja ihmisestä itsestään riippuvaisia. Niitä voi ratkaista eri tavoin. Tutkimuskoordinaattori Ilpo

Suoniemi ottaa esimerkiksi työttömyyden ja sen ratkaisutavat.

-Tilanteesta riippuvaa työttömyyttä voi yrittää ratkaista kannustimilla tai keppiä antamalla, tukien vähetessä ihminen innostuu hakemaan töitä. Jos taas ihmisellä on huonot työkyvyt, keppi ei auta, Suoniemi selittää.

Ihmiseen itseensä liittyviä, pysyväisluontoisia ominaisuuksia ovat muun muassa matala koulutustaso ja pitkäaikaistyöttömyys. Näiden syiden merkitys köyhyyteen on kasvanut.

-1990-luvun laman jälkeen työllisyys kasvoi ja palkat nousivat. Nykyään jos joutuu irti työmarkkinoilta, sinne on vaikeampi päästä takaisin, Suoniemi toteaa.

Köyhyys itsessään myös lisää köyhyysriskiä. Edellisen vuoden köyhyys nostaa köyhyysriskiä kymmenellä prosenttiyksiköllä. 

Väestöryhmien väliset erot kasvussa

Köyhyysriski jakaantuu entistä epätasaisemmin väestöryhmien välillä. Yksi syy löytyy tulonsiirtojen, kuten eläkkeiden ja työttömyysturvan, jäämisestä jälkeen yleisestä palkkakehityksestä. Köyhien joukko on kuitenkin edelleen tutkitulla aikavälillä suurimmaksi osaksi tulonsiirtojen varassa eläviä. Vaikka työtätekevien köyhyys on lisääntynyt, on se Suomessa pienempi ongelma kuin esimerkiksi Saksassa tai Iso-Britanniassa. 

Tilastotutkimus selvitti köyhyyden pitkittymisen syitä ja niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat ihmisten siirtymiseen tuloluokista toiseen ja köyhänä pysymiseen. Tutkimusaineistona oli Tilastokeskuksen tulonjaon aineisto kymmenestä prosentista suomalaisia.

Tutkimuksessa selvitettiin samojen ihmisten tulokehitystä vuosina 1995-2008. Tutkimuksessa köyhyysrajana pidettiin 60 prosenttia suomalaisten mediaanitulosta.

 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.