Kreikan apteekeista loppumassa lääkkeet – myös SPR valmis auttamaan

Suomen Punainen Risti kertoo olevansa valmis toimittamaan Kreikkaan humanitaarista apua, mikäli se saa Kreikalta virallisen avunpyynnön.

Kreikalla on pulaa lääkkeistä talous- ja velkakriisin keskellä. Aiemmin Saksan Punainen Risti on kertonut olevansa valmis toimittamaan Kreikkaan humanitaarista apua.

Suomen Punaisen Ristin toimistolla seurataan tarkasti Kreikan tilanteen kehittymistä, mutta itsenäisesti järjestö ei voi lähteä toimimaan. Järjestö on tiiviissä yhteydessä kansainväliseen Punaisen Ristin kattojärjestöön.

– Punaisen Ristin liitto on päivittäin Kreikan Punaisen Ristin kanssa yhteydessä ja arvioimassa tilannetta. Toistaiseksi ei ole tullut suoranaisia avunpyyntöjä liiton kautta eikä Kreikan Punaiselta Ristiltä. Seuraamme kyllä miten tilanne kehittyy, sanoo SPR kansainvälisen katastrofiavun päällikkö Andreas von Weissenberg.

Kreikan järjestöllä suuri rooli

SPR:ltä kerrotaan, että Punaisen Ristin perheessä kunnioitetaan sitä, että pyyntö avustuksesta tulee aina kansainvälisestä yhdistyksestä riippumatta siitä, missä maassa kriisi on.

– Käytännössä Kreikan Punainen Risti arvioi oman roolinsa ja tarkistelee omaa mandaattiaan. Se käy jatkuvasti keskustelua viranomaisten kanssa. Punaisella Ristillä on aina maassa viranomaisten tukema rooli, eli niitä keskusteluja käydään jatkuvasti ja Kreikan Punainen Risti tekee oman arvionsa siitä, mikä heidän roolinsa voisi olla, kertoo von Weissenberg.

Lääkepula voi laukaista avunpyynnön

Maan sisällä käytävien keskustelujen perusteella järjestö tekee pyynnön mahdollisesta avun tarpeesta. Siihen voi riittää yksistään lääkeavun toimittaminen, mutta sitä voidaan pyytää myös muualta kuin Punaiselta Ristiltä.

– Valtio on aina vastuussa kansalaisten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Oletan, että tässä tilanteessa Kreikan viranomaiset pohtivat eri vaihtoehtoja. YK:n terveysjärjestö voi olla yksi taho, jonka puoleen voi kääntyä. Ja jos avustuspyyntöön päädytään, sen kohdentamista voidaan rajata erityisryhmiin kuten vanhukset, köyhät, vammaiset tai tietyt kroonisesta sairaudesta kärsiviin, sanoo von Weissenberg.

Hän ei usko, että laajempi avustaminen olisi tässä tapauksessa mahdollista. Mikäli Kreikka kuitenkin päätyisi pyytämään apua, ei lääkkeiden vienti olisi yksinkertaista.

– EU-maissa lääkkeiden vientiin löytyy hyvin tarkka ja tiukka lainsäädäntö. Sitä valvotaan sekä Suomessa että EU:ssa. Ja juuri siitä syystä korostuu myös Kreikan viranomaisten rooli ja määrittely siitä, mitä apua tarvitaan. Ei ainoastaan riitä, että mitä lääkkeitä tarvittaisiin vaan myöskin se, että mitkä ovat ne vaatimukset missä lääkkeet on valmistettu ja niin edelleen. Se on todella monimutkainen kokonaisuus, sanoo von Weissenberg.

Korkea kynnys avun pyytämiseen

Von Weissenberg on itse työskennellyt paljon Aasiassa ja hän on nähnyt, kuinka maiden kyky hoitaa kriisejä on kasvanut viime vuosien aikana huomattavasti. Omillaan pärjääminen on nostanut kynnystä pyytää apua.

– Se on ihan aiheellista. Jos on kyky itse hoitaa kriisejä, miksi silloin pyytää apua. Ja pitää muistaa, että avun pyytämiseen liittyy aina myös politiikkaa, hän sanoo. Siksi hänen mielestään on vaikea arvioida, tuleeko Kreikan hallitus pyytämään apua, koska avun pyytäminen antaa valtiosta aina tietynlaisen kuvan.


Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.