Kriisinhallintakiista jakaa asiantuntijamielipiteet

Perustuslakivaliokunnalle tarjottiin sekä hallitus- että presidenttivetoista tulkintaa.

Kriisinhallintalaista puhjennut poliittis-perustuslaillinen kiista näyttää vaikealta ratkottavaksi myös sen perusteella, miten alan asiantuntijat ovat ongelmaa ruotineet.

Julkisuudessa on viime päivinä näkynyt sekä hallituksen että perustuslakivaliokunnan kantaa tukevia asiantuntijoita. Jo hallituksen esityksen torpanneen eduskunnan perustuslakivaliokunnan kuulemat asiantuntijat olivat kahta mieltä siitä, kummalle päätösvalta EU-joukkojen lähettämisessä kuuluu, presidentille vai hallitukselle. Asia ilmenee heidän valiokunnalle jättämistään lausunnoista.

Professorit Kaarlo Tuori, Martti Koskenniemi ja Mikael Hiden katsovat lausunnoissaan, että kyse on presidentille puolustusvoimien ylipäällikkönä kuuluvasta päätöksestä. Professorit Veli-Pekka Viljanen, Tuomas Ojanen ja dosentti Teija Tiilikainen ovat puolestaan sitä mieltä, että päätös kuuluu EU-asiana hallitukselle.

Tuori katsoo, että päätöksenteolla myös EU:n kriisinhallintaoperaatioihin osallistumisesta on selkeä yhteys presidentille perustuslain mukaan kuuluvaan ylipäällikkövaltaan ja toimivaltaan johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

Tuorin mukaan "kyseessä on itsenäinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen päätös, jota ei voi luonnehtia EU:ssa tehdyn päätöksen valtionsisäiseksi toimeenpanoksi ja jolla on seurausvaikutuksia tasavallan presidentille kuuluvan ylipäällikön vallan kannalta".

Koskenniemi puolestaan huomauttaa, että EU:n voimankäyttö on laillista vain silloin, kun se on YK:n valtuuttamaa. Koska YK:n valtuuttama operaatio ei milloinkaan ole yksin EU:n operaatio, ei ole syytä poiketa siitä, että päätöksen tekee tasavallan presidentti.

Hidenin mukaan kriisinhallintaan osallistumisessa on periaatteessa kyse myös siitä, kuinka puolustusvoimien sotilaalliset resurssit ovat kullakin hetkellä käytettävissä maanpuolustukseen. Konkreettinen määrääminen puolustusvoimien resurssien käyttämisestä kuuluu paremminkin presidentti-ylipäällikölle kuin EU-yhteyteen nojaavalle valtioneuvostolle.

Hallituksen tonttia

Valiokunta antoi kuitenkin enemmän painoa hallitusvetoiselle tulkinnalle. Professori Veli-Pekka Viljasen mielestä kyse on selvästi Euroopan unionin yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kuuluvasta asiaryhmästä. Viljanen katsoo, että kyse on selkeästi EU:ssa tehtävään päätökseen liittyvästä Suomen toimenpiteestä, joka perustuslain mukaan kuuluu valtioneuvoston vastuulle.

Professori Tuomas Ojasen mielestä monissa EU-asioissa vaadittava "merkittävä ulko- ja turvallisuuspoliittinen harkinta" ei ole perustuslain näkökulmasta kestävä perustelu siirtää tällaisia asioita koskevia kansallisia päätöksiä valtioneuvostolta presidentille. Ojanen katsoo myös, että presidentin ylipäällikkyys kytkeytyy lähinnä Suomen alueen puolustustehtäviin.

Dosentti Teija Tiilikaisen mielestä vaadittaisiin erityisiä perusteluja unionin sotilaallista kriisinhallintaa koskevien päätösten pitämiseksi erillään muista EU:ssa tehtävistä päätöksistä. Näitä perusteluja ei Tiilikaisen mukaan hallituksen esityksestä löydy ja sellaisia olisi ollut vaikea löytääkin.

EU:n sotilaallinen toiminta on osa sen yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, missä suhteessa yksittäisen jäsenvaltion suhde on varsin erilainen kuin esimerkiksi suhteessa YK:n tai Naton kriisinhallintaan, Tiilikainen huomauttaa.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.