KTV: Malttia kuntapalvelujen kilpailuttamiseen

Kunnilla on yhä paljon petrattavaa palvelujen kilpailuttamisessa. Palveluja ostavat kunnat eivät näytä aina tietävän, mitä ne haluavat, eivätkä osaa tilata haluamaansa palvelua. Kunnissa on tosin opittu panostamaan luotettavuuteen ja hinta-laatu -suhteeseen, kun aluksi kärkeen nousi mahdollisimman halpa hinta. Tähän päädytään SAK:laisen Kunta-alan ammattiliiton KTV:n tänään julkistamassa tutkimuksessa.

Mukana oli kuusi suurta kuntaa, joissa kolmessa kilpailutettiin siivous- ja kolmessa ruokapalveluita lähinnä kouluille. Kaksi kuntaa luopui siivouspalvelujen ostamisesta kolmen vuoden huonon kokemuksen jälkeen. Yhdessä kunnassa on meneillään laaja ruokapalvelun kilpailuttamiskokeilu, toisessa kokeillaan koulu kerrallaan. Kahdessa kunnassa jatketaan jo pitkään käytössä ollutta kilpailuttamista. Tutkimuksessa haastateltiin palvelusta vastaavaa päällikköä, henkilöstöä, asiakkaita ja yrityksen edustajia. KTV ei nimeä tutkittuja kuntia.

Hätiköinti voi koitua kalliiksi

Toistaiseksi kunnat kilpailuttavat palvelujaan vielä vähän, vain teknisellä puolella siitä on jo pitkät perinteet. Alttiutta toki on - esimerkiksi Helsingissä on tehty valtuustoaloite koko ruokahuollon kilpailuttamisesta. KTV:n toinen puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori kehotti kuntia tarkkaan harkintaan ja malttiin.

Jos tarjouspyyntö on tehty hätiköiden ja esimerkiksi määrittelemättä kokonaisedullisuutta, ei tätä valintaperustetta voida käyttää. Palvelujen oston laajenemisella voi myös olla vaikutuksia kuntien työeläkejärjestelmään. Se perustuu nyt oletukseen, että kuntien henkilöstö ja sitä kautta työeläkemaksut pysyvät kutakuinkin vakaina, Santamäki-Vuori muistutti. Myös kuntien henkilöstön asema on turvattava.

-Ulkopuolisen palveluntuottajan kilpailuetu ei saa perustua työnteon ehtojen polkemiseen eikä julkisilla tuilla keinottelun.

Tilaajana ja tarjoajana

Tutkija Liisa Kähkösen mukaan yhdelläkään kunnalla kilpailuttaminen ei sujunut aivan odotusten mukaan. Yritysten mukaan kuntien asiantuntemus kilpailuttajana tuntui kuitenkin kehittyvän vuosien myötä. Kaikki kunnat perustelivat kilpailuttamista kustannussäästöillä, ja kulut alenivatkin. Yksikään ei tosin ollut selvittänyt kokonaiskustannuksia eli mitä laadunvalvonta tai oman väen uudelleenkoulutus maksavat.

Toinen keskeinen kilpailuttamisen syy oli oman henkilöstön vähyys. Palvelut oli pakko ostaa, kun tiukka henkilöstöpolitiikka esti sijaisten käytön. Lisämutkia kilpailuttamiseen tuo se, että kuntien omat yksikötkin voivat osallistua tarjouskilpaan. Näin palveluista vastaava päällikkö voi olla sekä tilaajan että tuottajan roolissa.

Santamäki-Vuori arvioi, että julkisen ja yksityisten tarjoajien puntarointiin saadaan apua tuoreesta korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä, jonka mukaan myös julkiset yhteisöt voivat tarjouksissaan ottaa huomioon resurssien yhteiskäytön tuoman hyödyn. Tapauksessa oli kyse siitä, voidaanko kunnan palotoimen väkeä, jolle joka tapauksessa maksetaan valmiudessaolosta, hyödyntää sairaankuljetuksessa.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.