Kuinka tehdä juoksemisesta henkinen matka?

Juoksemisesta haetaan yhä useammin rentoutusta ja palautumista eikä vain tiukkoja treenejä, väittää entinen olympiajuoksija, valmentaja ja psykoterapeutti Kirsi Valasti.

Henkinen puoli on nousemassa tärkeämmäksi. En usko, että juoksukoulussa oppii muutamassa viikossa juoksemaan, vaan juokseminen on elämän mittainen matka entistä useammalle harrastajalle. Olen itsekin muuttanut valmennustani tähän suuntaan, hehkuttaa Valasti.

Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan Suomessa on tällä hetkellä yli 600 000 juoksun harrastajaa, ja kymmenettuhannet suomalaiset osallistuvat vuosittain maratoneihin ja puolimaratoneihin.

– Maratonibuumi on menossa ohi ja ihmisten tavoitteet ovat puolimaratonilla tai jopa lyhyemmillä matkoilla. Wanna be -juoksijat kertovat juoksevansa puolimaratonin harjoittelematta. Ei se välttämättä vaarallista ole, mutta ei se vielä tällaisesta ihmisestä juoksijaa tee, toteaa Valasti.

Kuuntele omaa kehoasi

Valastin mukaan on opittava kuuntelemaan omaa kehoa, eikä vain juoksemaan valmiin juoksuohjelman mukaan. Niitä voidaan markkinoida yksilöllisinä ohjelmina, vaikka tosiasiassa sama ohjelmamoniste voidaan antaa isolle joukolle.

– Ohjeet voivat olla jopa vääriä. Kerran kuulin erään juoksukoulun ohjaajan neuvovan, että pidentäkää askelta mäessä, vaikka oikeasti pitäisi lyhentää, paljastaa Valasti.

Esimerkiksi naiset palautuvat miehiä hitaammin.

– Perussääntö on, että treeni on ollut liian kova, jos olet ihan väsynyt sen jälkeen etkä tunne hyvää oloa. Olen kauhulla seurannut esimerkiksi Yhdysvaltain Suurin pudottaja -kilpailua, jossa kehoa ei kuunnella yhtään. On hyvä olla kriittinen eikä uskoa kaikkea, pamauttaa kolme kirjaa juoksemisesta kirjoittanut Valasti.

Valastin mielestä jokainen meistä tuntee oman perusluonteensa.

– Keho on usein järkevämpi kuin mieli. Neuvon ihmisiä kirjoittamaan muistiin tuntemuksiaan lenkin jälkeen ylös. Jos vihkoon tulee usein merkintä raskasta, väsyttää, niin silloin homma ei toimi. Kaveria ei saa liikaa kuunnella, sillä sama ei välttämättä toimi toisen ihmisen kohdalla, valistaa Valasti.

Hyvän juoksun edellytykset

Valasti neuvoo juoksemaan hiekkatiellä ohutpohjaisilla jalkineilla, jotka mahdollistavat paksukantaisia paremmin jalan liikkeen ja suuntavat askelen eteenpäin. Niitä käytetään tämän vuoksi kilpakenkinä, eivätkä ne rasita akillesjännettä.

Hyvät juoksukengät saa noin 150 eurolla. Kenkiä on hyvä olla kahdet erilaiset. Yhdet kestävät 700-1200 kilometriä.

Juoksuharjoittelua suositellaan yhdestä kahteen kertaan viikossa, mutta jos jalat kestävät lenkkejä voit tehdä useampia. Lenkki voi lyhimmillään olla parikymmentä minuuttia. Aerobista kuntoa on hyvä hankkia myös vähemmän kehoa rasittavilla lajeilla, kuten vesijuoksulla, pyöräilyllä tai hiihdolla.

– Yhdestä kahteen kertaa viikossa ohjelmaan on hyvä sisällyttää lihaskuntotreeni, koska juoksu on tekninen laji. Siihen tarvitaan hyvät pakaralihakset sekä kehoa tukevat syvät vatsa- ja selkälihakset, jotka pitävät asentoa yllä. Juoksuun tarvitaan perusvoimaa jaloille ja käsille. Sarjat voivat olla lyhyitä, esimerkiksi 6-8 toistoa.

Valastin mukaan mitään ravintolisiä ei tarvita eikä karppaus sovi juoksijalle, sillä hiilihydraatteja tarvitaan nopean energian lähteenä. Hän suosittelee laadukasta täysjyvää, hedelmiä ja marjoja.

– Pari tuntia ennen ja jälkeen juoksua proteiinia. Välipalat koostuvat jogurtista, rahkasta, leivästä, kahvista tai teestä. En kannusta kikkailuun. En itsekään käyttänyt kilpauralla ravintolisiä, toteaa Valasti.

Valasti sanoo oppineensa kilpavuosien jälkeen pikkuhiljaa hyväksymään, että palautuminen hidastuu vuosien myötä.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.