”Kullakin ajalla on omat mielisairauksien muoti-ilmiönsä"

Tietokirjallisuuden Kanava-palkinnon sai tänä vuonna professori Petteri Pietikäisen teos Hulluuden Historia. Palkintoraadin puheenjohtajan, Ville Pernaan mukaan teos avaa uudenlaisen näkymän hulluuteen yhteiskunnassa ja sen hoitoyritykseen eri aikoina.

- Teos osoittaa, kuinka sekä mielisairauksissa, että niiden hoidossa kullakin ajalla on ollut omat muoti-ilmiönsä, sanoo Pernaa.

Pietikäisen mukaan mielisairauksissa on ollut muoti-ilmiöitä antiikista lähtien.

– Silloin alettiin siirtyä uskonnollisesta hulluuden selityksestä maallisempaan ja lääketieteellisempään selitykseen.

Pietikäinen kertoo kirjassaan mm siitä, kuinka melankolia oli 1500-luvulla ja 1600-luvun alussa Britanniassa suosittu sairaus nimenomaan porvariston ja nousevan yläluokan silmissä.

– Hysteria nousi muotiin sitten 1800–luvun lopulla, sen jälkeen neurostenia.

– Tälläkin hetkellä meillä on erilaisia diagnooseja, jotka ovat jatkumoa tälle pitkälle historialle, Pietikäinen lisää.

Onko masennuskin vain muoti-ilmiö?

Osaa siitä, mistä tällä hetkellä puhutaan masennuksena, on Pietikäisen mukaan kutsuttu aiemmin melankoliaksi.

– Masennus on sairautena aika uusi. Oireita, jotka nykyään liitetään lievään ja keskivaikeaan masennukseen, ei aiemmin pidetty sairauden oireina. Ne liitettiin pikemminkin vastoinkäymisiin ja kolhuihin, jotka aiheuttavat ihmisellä mielentilan laskua.

Ajatus siitä, että ihmisen reaktioita vastoinkäymisiin pitää lääkitä ja hoitaa, on johtanut sairauden nimeltä masennus syntyyn, sanoo Pietikäinen.

– Kuvitellaan, että ihmisen ei kuuluisi epäonnistumisissa kokea mielialan laskua ja että se olisi jotenkin epänormaalia.

Kuppaamisesta shokkihoitoihin

Hulluutta hoidettiin antiikin ajoista aina 1800-luvun alkuun asti siten, että pyrittiin poistamaan kehosta niitä nesteitä, jotka ovat aiheuttaneet hulluuden oireet, Pietikäinen kertoo.

– Ajateltiin esimerkiksi niin, että jos mustaa sappea on kertynyt vatsaan liikaa, niin sen aikaansaamat höyryt nousevat aivoihin ja aiheuttavat potilaalle melankoliaa.

Nesteitä poistettiin Pietikäisen mukaan esimerkiksi kuppaamalla, oksennuttamalla tai antamalla ulostuslääkettä.

1900-luvun puolivälissä suosittuja hoitomuotoja olivat mm somaattiset shokkihoidot. Mielisairaalat olivat tuolloin täynnä potilaita ja lääkärien oli pakko keksiä keinoja, joilla potilaita saataisiin vähemmäksi, Pietikäinen valaisee.

– Somaattisissa shokkihoidoissa potilaalle annettiin insuliinia niin paljon, että hän vaipui koomaan. Potilas herätettiin koomasta noin puolen tunnin kuluttua ja toivottiin, että hänen aivotoimintansa olisi muuttunut.

Kanava-palkinnon ovat perustaneet Aikakauslehti Kanava ja Otavan kirjasäätiö. Palkinto on arvoltaan 10 000 euroa.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.