Kulttuurierot voivat lietsoa ison naapuririidan: "Suomessa ei heti pussata"

Kun naapuriksi tulee maahanmuuttajia, kaikilla osapuolilla voi olla edessään sopeutuminen uuteen tilanteeseen. Kulttuurierot paisuvat pahimmillaan pienestä pulmasta isoksi riidaksi, jos ongelmia ei oteta ajoissa puheeksi.

Maahanmuuttajat eivät aina tiedä talon sääntöjä. Vanhat asukkaat puolestaan voivat nähdä tulijan myyttisen ulkomaalaisryhmän jäsenenä eivätkä yksilönä.

– Monikulttuurisessa maailmassa tarvitaan yhä enemmän taitoja, joilla käsitellä konflikteja ihmisten välisissä suhteissa, analysoi Pakolaisavun Kotilo-sovitteluhanketta johtava Miriam Attias.

Riitoja saattavat Pakolaisavun mukaan kärjistää taloyhtiöiden ohjeet. Niissä voidaan kannustaa tekemään virallisia valituksia keskustelun ja sovittelun sijaan.

– Valitukset ja rangaistukset eivät poista itse konfliktia. Arkielämässä pitäisi kuitenkin tulla toimeen.

Näistä voi syntyä kerrostalossa kahnausta 


– naapuririitojen klassikko: pyykkitupa; pesukoneiden käyttäminen toisen vuorolla tai myöhästyminen omalta vuorolta, kuivaushuoneen käyttö  
– lasten äänet ja leikkiminen sisällä ja ulkona, juoksentelu rapussa  
– tuoksut ja hajut: lemuaako rapussa curry vai kaalilaatikko  

– tervehtimättä jättäminen ja muu vuorovaikutuksen puuttuminen, nimettömänä ja kasvottomana tehdyt huomautukset  
– erilaiset käsitykset rapun siisteydestä ja roskaamisesta  
– tavaroiden kuten rollaattoreiden ja lastenrattaiden säilyttäminen rapussa  
– naapurista kuluva meteli - syynä voivat olla myös rakennussuunnittelun puutteet, kuten huono äänieristys  
– auton seisottaminen vieraspaikalla  
– erilaiset elämisen rytmit-aamuvirkut vastaan iltakukkujat  


Isännöintiliiton lakiasiantuntija Marina Furuhjelm arvioi hänkin, että tarvittaisiin pehmeämpiä keinoja silloin, kun kyseessä ei ole selvä häiritseminen.

– Taloyhtiöissä kannattaisi myös miettiä konfliktien ennaltaehkäisyä.

Riidat olivat esillä myös oikeusministeriön viime vuonna tekemässä kyselyssä taloyhtiöille. Vastausten mukaan riitoja esiintyy melko paljon kansalaisuuteen katsomatta. 

Hankalia naapuririitoja

Kotilo-hanke tarjoaa maksutonta sovittelua pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa. Järjestö myös kouluttaa vapaaehtoisia sovittelijoita sekä isännöitsijöitä ja asumisneuvojia eri puolilla maata.

Sovittelulle on enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on järjestön mukaan tänä vuonna soviteltu tavallista useampaa hankalaa konfliktia etnisten ryhmien välillä.

Sovittelussa välittäjä ottaa huomioon osapuolten kannat ja auttaa heitä ongelman ratkaisussa. Menetelmänä on purkaa yleiset tarpeet ja toiveet konkreettisiksi teoiksi, toisia syyttelemättä.

Naapuririidoissa voi kysyä apua myös sovittelutoimistoista. Ne sovittelevat lähinnä rikoksia, mutta myös riita-asioiden sovittelu on mahdollista. 

Kasvotusten lappusten sijaan

Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Mahmoud Machaal Tampereelta toivoo Attiasin tavoin, että ihmiset uskaltaisivat kohdata toisensa kasvotusten. Libanonista Suomeen yli 25 vuotta sitten muuttanut Machaal ei itse halua välittää kirjallisia valituksia.

– Koputan ovelle, juttelen ja ehdotan toisen osapuolen ottamista mukaan keskusteluun. En kannata varoituksia ja uhkauksia, vaan haluan lähestyä ihmisiä tasavertaisina.

Machaal kannustaa maahanmuuttajia tutustumaan Suomen lakiin, omiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä taloyhtiön sääntöihin.

Machaal on oppinut sen verran suomalaisia tapoja, että tietää hyvien naapuruussuhteiden luomisen vievän aikaa. Täällä ei ruveta heti pussaamaan ja halaamaan. 

Veli-Pekkaa uskaltaa lähestyä 

Pakolaisavun ensimmäisen Vuoden naapuruusteko -palkinnon sai VVO:n taloyhtiön asukastoimikunnan puheenjohtaja Veli-Pekka Korhonen Tampereelta. Hänen periaatteensa voi tiivistää sanoihin: helposti lähestyttävä mutta ei tunkeileva.

Taloyhtiössä on 72 huoneistoa ja useita kansallisuuksia. Korhonen antaa asukkaiden ensin kotiutua rauhassa.

– Yleensä he tulevat kuukauden sisällä kyselemään talon asioista. Kerron heille yhteisistä tiloista, kuten kuntosalista ja kerhohuoneistosta. Pihalla jutustellaan aina kun nähdään, rakennusmiehenä työskentelevä Korhonen kertoo.  

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.