Kuluttaminen ja tositoimet lääkkeitä taantumaan

Yrittäjät uskovat, että tämän kuun alkupuolella lanseerattu kampanja "Älä ruoki lamaa" on vaikuttanut jo toivotulla tavalla.

MTV:n Huomenta Suomi-ohjelmassa vieraillut Helsingin yrittäjien puheenjohtaja Pentti Rantala on tyytyväinen, että kampanjassa on mukana tahoja laajalta rintamalta. Eilen suurimpien puolueiden johtajat valjastettiin mukaan laman vastaiseen kampanjaan. Pääministeri Matti Vanhanen keskustasta, valtiovarainministeri Jyrki Katainen kokoomuksesta ja SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen vetoavat yhdessä siihen, ettei yrityksissä tehtäisi hätiköityjä säästötoimia.

Keskimäärin suomalaisilla on satoja euroja enemmän rahaa enemmän kuin viime vuonna johtuen veronkevennyksistä ja palkankorotuksista.Rantalan mielestä käteen jäänyt raha on tarkoitettu kulutukseen ja työllistämään suomalaisia työntekijöitä.

- Mielestäni ne pitäisi kohistaa kotimaiseen tuotantoon ja sitä kautta saataviin palveluin, jolloin työ ja hyöty jäisivät kotimaahan. Järjestössämme valtaosa on palvelusektorin yrittäjiä, joilla tämä taantuma ei tule olemaan kovin vakava. Osa yrityksistä saattaa olla liikevaihdoltaan paremmassa kunnossa kuin ennen taantumaa.

Pentti Rantalan mielestä taantumalääkkeet eivät purisi, jos kuluttaminen lakkaisi tyystin ja kansa ryhtyisi säästämään. Tällä hetkellä kuitenkin nuorilla ja keski-ikäisillä liikenevä raha menee kulutukseen. Vanhempi ikäluokka säästää pienten eläkkeidensä vuoksi sukanvarteen ja turvaavat näin loppuelämänsä.

- Noin 60-70 prosenttia kuluttajista näyttää laittavan kulutukseen sen, mitä on arvioitu. Tämä kulutus tulee varmasti näkymään tässä taantumassa positiivisena merkkinä.

"Toimia, ei vain puheita"

Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Mika Pantzar toivoo, että päättäjät sitoutuisivat taantumatalkoisiin ja ryhtyisivät toimenpiteisiin.

- Jos jonkunlaiseen elvytysohjelmaan mennään, mitä Vanhanen kuvasi pitkän aikavälin elvytysohjelmana, niin miksei taloutta voisi laittaa pyörimään nopeammin? Miksi selitellään päätösprosessien hitautta? Niitä pitää silloin nopeuttaa, Pantzar pohtii.

Hän vaatiikin kiihdytettyä elvytystä, muuten elvytysrahat tulevat liian myöhään.

- Tällä hetkellä ministerit tuntuvat sanovan, että "katsotaan mitä tapahtuu" ja "prosesseja ei voi nopeuttaa", mutta kyllä niitä voi nopeuttaa jos halutaan ja jos kriisi on riittävän syvä. Silloin kunnanvaltuustot kokoontuvat useina päivinä peräkkäin tekemään päätöksiä ja hallinto-oikeuksien prosessit tehostuvat. Muuten käy niin, että elvytysrahat tulevat silloin kun talous on jälleen nousussa ja inflaatio on kova inflaation aikana parin vuoden kuluttua. Se on väärä vaihe.

Pantzarin mukaan suomalaisten yleinen luottamus päättäjiin on vielä tällä hetkellä vankempaa kuin muissa maissa. Hän uskoo myös kansainvälisiin asiantuntija-arvioihin, joiden mukaan Suomi on paremmassa tilanteessa kuin muu maat.

- Tietyllä tavalla se mahdollistaisi voimakkaat elvytystoimet. Riski siitä, ettei elvytetä ovat suurempi kuin että elvytetään.

Tutkimusprofessori Pantzarin mielestä kuluttamisessa taloustaantuman aikana tulisi muistaa myös ympäristökysymykset.

- Ostettaisiin kalliimpia, kestävämpiä ja parempia tuotteita ja satsattaisiin kotimaisiin tuotteisiin. Se olisi varmasti parasta kuluttajan toimintaa joka ottaisi huomioon ympäristönäkökulman ja talouden nykyongelmat.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.