Kun Pekka Haavisto pimahti - kirja kertoo ehdokkaasta

Presidenttiehdokkaiden persoonaa on yritetty luodata viime kuukausien aikana tiiviisti. Välineinä on käytetty kampanjamainoksia, tv-keskusteluja, lehtijuttuja ja asiantuntijoiden erilaisia analyyseja.

Vaikka ehdokkaat itse eivät ole kaikkein objektiivisimpia tuomareita, on heitäkin hyvä kuunnella ajan kanssa. Millaisen kuvan ehdokkaat haluavat luoda itsestään ja mitä luonteenpiirteitä he mieluiten korostavat?

Toimittaja yritti ottaa asiasta selvää lukemalla presidentinvaalin toisen kierroksen ehdokkaiden kirjat. Tässä jutussa käsitellään Pekka Haaviston (vihr.) vuonna 2011 ilmestynyttä vaalikirjaa Anna mun kaikki kestää. Sovinnon kirja. pääset lukemaan juttua Sauli Niinistön (kok.) kirjasta.

Mitä?

Pekka Haaviston vaalikirja valottaa ennen kaikkea ehdokkaan työtä rauhansovittelijana kansainvälisillä kentillä. Haavisto kuljettaa lukijaa muun muassa Sudanin, Afganistanin ja Irakin levottomilla seuduilla ja kertoo, mitä rauhanneuvottelujen suljettujen ovien takana tapahtuu.

Moni neuvottelu on kuvattu hyvin yksityiskohtaisesti ja elävästi, mutta samalla Haavisto määrittelee myös sitä, mitä rauhanneuvottelijalta vaaditaan.

”Kuuntelu on sen vuoksi jatkuvaa oppimista. Yritän kuunnellessani pitää päässäni tyhjää taulua "tabula rasaa". Annan keskustelukumppanin piirtää siihen oman maailmansa. En päättele mitään vielä ensimmäisistä viivanvedoista"

Kirjan loppupuolella Haavisto liikkuu myös henkilökohtaisemmilla vesillä: entinen ympäristöministeri avaa suhdettaan luontoon, kotikaupunkiinsa Helsinkiin ja sukuunsa.

”Isästäni tuli pedagogi, jolle vaikeista olosuhteista tulleiden lasten menestyminen koulussa ja elämässä oli sydämen asia. --- Olimme yhteen aikaan koko perhe samassa koulussa - isäni rehtorina, äitini kemian ja fysiikan opettajana, ja me kolme sisarusta oppilaina. "

Millainen kirjoittaja?

Haavisto on rento ja jutusteleva kirjoittaja. Tekstissä kuvataan tapahtumia, paikkoja ja ihmisiä yksityiskohtaisesti, mutta samalla sujuvasti. Huomaa, että Haavisto on aikanaan työskennellyt toimittajana ja julkaissut kirjoja interrail-reissuistaan: teksti on ennemmin maanläheistä ja elävää.

”Suomessa sanotaan, että kala ja vieraat alkavat haista kolmantena päivänä. Irakin Ystävyysseurojen liitosta ilmoitettiin neljäntenä Bagdadin-päivänämme, että vierailu alkaisi nyt olla ohi. Kiitos ja näkemiin.”

Millainen tyyppi?

Kirja maalaa Haavistosta kuvaa nimenomaan rauhansovittelijana ja siinä roolissaan hän on kirjan perusteella hyvin samanlainen kuin presidenttiehdokkaana julkisissa esiintymisissään. Sivuilla esiintyy rauhallinen, sovitteleva mies, joka ei menetä malttiaan riitaisassakaan neuvottelupöydässä.

Onkin kuvaavaa, että kirjan nimi on saanut nimensä siitä hetkestä, jolloin Haaviston pinna lopulta paloi. Palestiinalaisten ja israelilaisten kireissä neuvotteluissa geneveläisessä ravintolassa oli vaihdeltu pöytäjärjestystä jo useampaan kertaan, kun:

”Silloin oli minun vuoroni pimahtaa. Muistutin, että olemme kauan sitten sopineet kokouksesta, tehneet järjestelyt, hoitaneet matkat ja sopineet, että molemmat osapuolet valitsevat delegaationsa. Nyt on liian myöhäistä muuttaa pelisääntöjä! Kokous loppuu tähän, mutta samalla loppuu YK:n ympäristöjärjestön työ palestiinalaisalueella. Tämä on päätepiste!”

Paitsi tyyneydestä, kirjan tarinat kertovat myös pelkäämättömyydestä ja kekseliäisyydestä: kirjassa pyöritään Kabulin kaduilla juuri pommitusten alettua ja vapautetaan suomalaisia ”panttivankeja” Saddamin hallitsemassa Irakissa.

Parhaat palat

Vaikka kurkistaminen kaukaisiin kulttuureihin ja rauhansovittelujen kulissien taakse on lukijalle avartavaa, kertoo kirjan henkilökohtaisin osuus Haaviston suhteesta metsään. Haavisto tunnustautuu metsäkirkkolaiseksi, joka ”huru-ukon maineenkin” uhalla hehkuttaa luonnon henkisiä arvoja.

”Vaihdoin puolta. Tulin osaksi metsää, ja metsä olikin minun puolellani, ei enää minua vastaan. Se oli hyvin syvä luontokokemus. Olin osa luontoa. Kuuluin luontoon.”

Kirjan ajankohtaisimmat osuudet käsittelevät Haaviston ystävystymistä perussuomalaisten kansanedustajan Teuvo Hakkaraisen kanssa ja vaalitenteissä esiin noussutta tapaamista Tiibetin hengellisen johtajan Dalai-laman kanssa.

Pekka Haavisto: Anna mun kaikki kestää. Sovinnon kirja. WSOY 2011, 183 sivua.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.