Kun valtion tukemasta tulikin valtiota tukevaa – kertomus asuntotuotannosta

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARAn idea ja tavoite on lisätä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrää. Tämä syystä, että pienituloisillakin olisi varaa kattoon päänsä päälle.

Näin ei kuitenkaan tapahdu, vaan homma on kääntynyt päälaelleen: valtion tukemasta tuotannosta on tullut valtiota tukevaa.

Väitteen esittäjä johtaa ARAa. Ylijohtaja Hannu Rossilahden mukaan merkittävin vääristymä valtion vuokra-asuntotuotannossa on koron taso.

– Aravalainojen keskikorko on vähän alle neljä prosenttia. Se on noin kaksi kertaa kalliimpaa kuin markkinakorko, Rossilahti sanoo.

Valtio perii jopa 8 prosentin korkoa

Korkeimmillaan ARA-kohteiden valtion vaatima korko on peräti yli 8 prosenttia. Rossilahden mukaan koron alentamisesta on puhuttu pitkäänkin, mutta valtio ei ole raaskinut sitä tehdä.

– Järjestelmä tuottaa ylijäämää valtiolle. Korkotaso on haluttu pitää korkealla, koska se tuottaa valtiolle enemmän.

Miksi valtion pitää saada ylijäämää siitä, että vähävaraisilla olisi mahdollisuus asua sisätiloissa? Ja miten oikein korkeat korot vaikuttavat? Seurauksia on ainakin viisi.

Valtion kassa kasvaa - samoin vuokrat

1. Koska korkotuessa ei käytännössä nykyään ole tukiosuutta, halukkuus ottaa ARA-lainaa on heikkoa. Viime vuonna pääkaupunkiseudulla ja 10 ARAn aiesopimuskunnassa lähti liikkeelle yhteensä alle 400 normaalia ARA-vuokra-asuntoa. Pelkästään pääkaupunkiseudulla tavoite on noin 2500 asuntoa.

– Tuotantoa on kovin vähän ja asunnoista on pula. Sen lisäksi kysyntä kasvaa kasvuseuduilla. Kun valtion tukemana tuotantoa ei juurikaan synny, niin tietysti tämä on omiaan ruokkimaan sitä, että kysyntää on enemmän ja tarjontaa vähemmän. Tämä johtaa hintojen nousuun.

2. Korkeat korot näkyvät myös toisella, yllättävällä tavalla. Vuokrataloyhtiöt maksoivat vuonna 2012 ARA-lainaa korkojen kera yli 800 miljoonaa euroa. Tästä summasta rahasto palautti yhteensä 20 miljoonaa euroa korkotukena. Summa on mitätön, kun ottaa huomioon sen, että rahaston tukema kokonaislainakanta on 8,5 miljardia euroa.

Lyhennykset eivät jääneet rahastoon pölyttymään sellaisenaan. Viime vuonna ARA-rahastosta siirrettiin 130 miljoonaa euroa valtion budjetin jatkeeksi. Vuokratalot siis lihottivat valtion kassaa yli sadalla miljoonalla eurolla. Rossilahden mukaan tuo summa ei mene asuntotuotannon vahventamiseksi, vaan maamme rahakirstun yleiskatteeksi.

3. Kolmas vaikutus näkyy asukkaan kukkarossa. Hulppea korkotaso on täytynyt siirtää omakustannusvuokriin.

– Näyttää siltä, että tämä on valtion tapa netota pienipalkkaisten asukkaiden kustannuksella.

Mutta eikö koko järjestelmän idea ollut tukea asuntotuotantoa eikä tukea valtion kassaa asuntotuotannon kautta?

– Alun alkaen tavoite oli alikorkotuen kautta maksaa osa vuokratalojen maksamista aravalainojen koroista, jotta tällä voitaisiin alentaa asumiskustannuksia. Lainoja ei ole enää myönnetty pitkiin aikoihin ja Aravan on korvannut korkotukijärjestelmä. Valtion roolilla ei siis enää ole vaikutusta asumiskustannuksiin.

Omavastuukorkosäännös on vanhassa korkotukilainakannassa 3,4 prosenttiyksikköä. Hallitus päätti uuden lainakannan suhteen puolittaa omavastuuosuuden vuoteen 2014 asti. Asuntopomon mukaan tällä ei ole kuitenkaan ollut merkitystä alhaisten markkinakorkojen vuoksi.

– Tämä poliittinen päätös ei tässä tilanteessa vaikuta ollenkaan. Nykyisillä lainasäännöksillä ja -ehdoilla tukea lainoihin ei liity.

"Korkeat aravakorot pahentavat osittain asunnottomuutta"

4. Onko jopa niin, että nykyinen ARA-järjestelmä ruokkii asunnottomuuden kasvua?

– Tämä voi osaltaan heijastua asunnottomuuden kasvuna.

5. Sen lisäksi, että uusia ARA-lainoja ei hevillä oteta, vanhoista kalliista lainoista halutaan nopeasti eroon. Vuokratalot maksavat vuosittain yli 200 miljoonan euron verran vanhoja arava-lainoja pois ennenaikaisesti. Näin yhtiö voi ottaa tilalle halvempaa lainaa pankista.

– Tunnemmeko muita valtion sosiaalisia tukimuotoja, joista tuensaajat haluavat itse päästä eroon ennenaikaisesti, Rossilahti kysyy.

Katso Joonas Lepistön juttu (Seitsemän uutiset 1.2.2013)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.