Kunnanjohtaja harmistui – venäjä ei kelpaa ruotsin tilalle

Kahdeksan Itä-Suomen kuntaa on saanut kielteisen päätöksen anomukseensa, jossa ehdotettiin kokeilumielessä opettaa seitsämäsluokkalaisille oppilaille venäjää pakollisen ruotsin sijasta.

-Tämä päätös ei ollut yllätys, mutta kyllä tässä virkamieskin vähän kyyniseksi muuttuu. Ministeriö pakenee lakipykälien taakse ja vastaa anomukseen, ettei perusopetuslain mukaan voi myöntää lupaa. Me kun juuri pyysimme muuttamaan lakia, eikö se ole heidän tehtävänsä? kyselee Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen.

Tohmajärven kunta, Imatran kaupunki, Lappeenrannan kaupunki, Mikkelin kaupunki, Savonlinnan kaupunki, Puumalan kunta, Varkauden kaupunki ja Pieksämäen kaupunki lähettivät kokeilulupa-anomuksen opetus-ja kulttuuriministeriöön.

Tavoitteena on saada opettaa viiden vuoden ajan venäjää seitsemäsluokkalaisille oppilaille pakollisena B1-kielenä. Eli käytännössä ruotsin sijaan. Tohmajärvi oli asialla jo kolmatta kertaa.

- Valitettava päätös, mutta ei yllätys. Perustelut ovat jälleen kerran kovin heppoiset, että en oikein ymmärrä. Tässä on jonkinlaista asenneongelmaa, ja tähän asiaan ei haluta nyt vakavasti tarttua ja ihmetyttää, että näitä Itä-Suomen vahvoja perusteita ei oteta vakavasti, sanoo kunnanjohtaja Olli Riikonen MTV3:lle.

"Lakimuutosta ei haluta tehdä"

Opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa, että sillä ei perusopetuslain 20§:n perusteella ole toimivaltaa myöntää hakemuksessa tarkoitettua lupaa. Tämä vastaus ei Riikosta miellytä.

- Kyllähän kukin ministeriö tekee omalla toimialallaan muutosehdotuksia lakeihin, jos se sitä edellyttää. Siinä mielessä tämä on silkkaa väistelyä, ei tähän asiaan ole haluttukaan puuttua. Meillä on lähdetty ruotsin kielen pakollisuutta purkamaan sieltä päästä, mistä se ei olisi välttämätöntä eli lukiosta on ruotsin kielen kirjoituspakko poistettu ja kuitenkin sieltä tulee niitä virkamiesruotsia tarvitsevia. Mielestäni peruskoulussa valinnaisuus olisi järkevämpää, miettii Riikonen.

Kiinnostusta venäjän kieleen Itä-Suomen peruskouluissa löytyy. Viime vuonna mm. juuri Tohmajärvellä puolet neljäsluokkalaisista aloitti venäjän valinnaisena ensimmäisenä vieraana kielenä, mikä tarkoitti heille kahta oppituntia lisää viikossa.

- Meillä on ilman muuta selvää, että palveluammateissa tarvitaan venäjäntaitoisia, sanoo Riikonen.

Ministeriön vastaus jäi piiloon

Vastaus anomuksen lähettäjille tuli juuri joulun alla 20.12.2012. Ajankohta herättää kummastelua siitä, oliko tarkoitus saada mahdollisimman vähän mediahuomiota. Tiedotetta ei myöskään löydy opetus- ja kulttuuriministeriön nettisivuilta.

- Hakemus laitettiin vuosi ja yhdeksän kuukautta sitten, joten hyvin pitkäänhän kolmen liuskan vastauksen tekeminen kesti. Kuntiin ei ole pidetty tässä välissä minkäänlaista yhteyttä tai käyty kartoittamassa tarpeita. Kirjoituspöytätyöltä näyttää. Olennaista ei meidän mielestä ole raivata ruotsia pois, vaan antaa oppilaille mahdollisuus oppia kieltä, josta hyötyvät ilman, että kielen opiskelu käy liian raskaaksi, vakuuttaa Riikonen.

- Virkamiehenä pitäisi suhtautua täysin tunteettomasti tähän koko asiaan, mutta kieltämättä harmittaa. Mutta kuten sanoin, ei kyllä yllätä. Valitettavasti tässä tulee hieman kyyniseksi valtion suhtautumiseen, sillä aina sanotaan, että kuntien ja alueiden kehittämisen tulee perustua omiin vahvuuksiin ja yksi meidän vahvuus on vuorovaikutus Venäjän ja venäläisten kanssa. On se kumma, että tähän nyt lyödään kapuloita rattaisiin, vuodattaa Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen MTV3:lle.

Opetusministeriön yleissivistävän koulutusyksikön johtaja Jari Rajanen ei halunnut päätöstä kommentoida. Opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) ei ehtinyt tänään antaa aiheesta haastattelua.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.