Kunnat vastaavat nyt ympäristöpolitiikasta

Ympäristöpolitiikka on tuoreen tutkimuksen mukaan jäänyt laman jäljiltä suurelta osin kuntien hoidettavaksi.

Valtiotieteen lisensiaatti Marko Joas sanoo tänään Åbo Akademissa tarkastettavassa väitöskirjassaan, että maassamme 1990-luvun alkupuolella vallinnut lama ja sen mukanaan tuomat budjettileikkaukset olivat tärkeimpiä syitä siihen, että kestävän kehityksen vaatimat ympäristöpoliittiset uudistukset jäivät pääasiassa kuntien tehtäviksi.

Tutkija pitää sitä kuitenkin suomalaisen ympäristöpolitiikan voimana. -Suomessa ympäristöpolitiikan toimintamallit ovat kehittyneet paikallisten tarpeiden sanelemina sen sijaan, että ne olisivat vain yleisiä valtakunnallisia ohjeita. Ekologisen modernisaation teoria itsessään sanoo, että valtio jakaa näitä tehtäviä muille, esimerkiksi markkinoille, kunnille tai muille alueellisille tasoille. Tämä on uutta politiikan tekotapaa, joka on myös kustannuksiltaan aikaisempaa halvempaa, Joas muistuttaa.

Joas päättelee, että laman seurauksena kunnat ovat joutuneet itse vastuuseen omista ratkaisuistaan. Toisaalta hän muistuttaa, että valtio ei ole juurikaan tukenut kuntia rahallisesti ympäristökysymyksissä, joten kunnat ovat joutuneet tekemään ratkaisunsa omalta tarvepohjaltaan.

Väittelijä ei ole pyrkinytkään ratkaisemaan sitä, ovatko kunnat selvinneet uusissa olosuhteissa hyvin tai huonosti. -Kunnissa on kuitenkin rakennettu resurssit eli palkattu ympäristösihteerit asioita hoitamaan. Juuri he ovat olleet sytykkeitä muutosprosessin onnistumiselle.

Joas muistuttaa myös, että kunnat tekevät uutta ympäristöpolitiikkaa nyt myös kansainvälisesti mm. eri järjestöjen kautta tai suoraan esim. ystävyyskuntatoimintana.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.