Kunta-ala haluaa laittomat määräaikaisuudet pois

Kunta-alan palkansaajajärjestöt haluavat kitkeä alalta laittomat määräaikaisuudet. Järjestöt ovat laatineet luottamusmiehille oppaan siitä, miten voi selvittää työsuhteiden laillisuutta sekä todellista sijaisten tarvetta.

Kunta-alan palkansaajajärjestöt peräävät laajaa laittomien määräaikaisuuksien haravointia kunta-alalta. Kun koko henkilöstöryhmän työsuhteet tutkitaan samanaikaisesti, kiistat eivät henkilöidy ja vakinaistamiset voidaan toteuttaa oikeudenmukaisesti, katsoo terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten etujärjestön Tehyn lakimies Mari Lehtinen.

Kuntien palveluksessa olevista peräti noin neljännes on määräaikaisessa työsuhteessa, ja päinvastaisista puheista huolimatta niiden osuus näyttää olevan kasvamassa. Palkansaajajärjestöt uskovat, että sitä mukaan kun vakituiset jäävät vanhuuseläkkeelle, tilalle otetaan uusia määräaikaisia.

Kunta-alan unioni, Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö sekä Tekniikan ja peruspalvelujen neuvottelujärjestö ovat laatineet yhdessä oppaan, jossa kerrotaan muun muassa miten työsuhteiden laillisuutta sekä todellista pysyvän työn ja sijaisten tarvetta voidaan selvittää. Kaikilla näillä järjestöillä on paljon määräaikaisia jäseniä, joiden palvelusuhde on jatkunut vuosia joko keskeytyksettä tai lyhyin katkoksin. Monella heistä määräaikainen työsuhde on siis laiton.

Laittomien työsuhteitten vakinaistaminen olisi järjestöjen mielestä aloitettava pääsopijapuolten yhteisellä neuvottelupyynnöllä. Kunnissa olisi aika-ajoin selvitettävä määräaikaisen työvoiman käyttöä.

Oppaassa kehotetaan ensin selvittämään määräaikaisten työntekijöiden määrä. Työnantajan kanssa voidaan sopia, että tarkempaan tutkintaan otetaan esimerkiksi ne työntekijät, jotka ovat olleet kunnan palveluksessa määräaikaisena yhteensä vähintään kolme vuotta. Vakinaistamistarvetta voidaan selvittää myös poissaolopäiviä laskemalla.

Määräaikaisia kehotetaan myös itse kirjaamaan omat työsuhteensa ja merkitsemään esitetyt perusteet määräaikaisuudelle. Jos perustetta ei ole ilmoitettu, siitäkin tehdään merkintä.

Määräaikaisuuksille tarjotaan monia laittomiakin perusteita Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa määräaikaisuuksia perustellaan sijaisuuksilla. Työnantajat eivät näe sitä, että todellisuudessa ne paikkaavat pysyvää sijaistarvetta, jolloin määräaikainen palvelusuhde on laiton. Mitä useampia palvelusuhteita määräaikaisella työntekijällä on ja mitä useampia henkilöitä hän on sijaistanut, sitä selvemmin hän on paikannut pysyvää sijaistarvetta.

Monessa kunnassa myös opettajat ja lastentarhanopettajat hoitavat määräaikaisesti pysyviä opetustehtäviä. Opetustyön määrää ja riittävyyttä ei myöskään katsota edelleenkään lainmukaisesti koko kunnan tasolla. Näin syntyy lukuisia "päällekkäisiä" määräaikaisia työsuhteita kunnan eri kouluissa. Järjestöjen mielestä tämä päätoimisia tuntiopettajia koskeva epäkohta olisi saatava pikaisesti lainmukaiseksi

Etenkin aikuiskoulutuksessa määräaikaisuuksissa vedotaan usein rahoituksen epävarmuuteen. Vuodesta toiseen jatkuva määräaikainen palvelusuhde, jota on perusteltu rahoituksen epävarmuudella, on lainvastainen.

Määräaikaisuutta on usein perusteltu myös sillä, että toiminta ei ole vakiintunut. Jos toiminta on kuitenkin jatkunut useita vuosia, vakiintumattomuus on keinotekoinen peruste määräaikaisuudelle. Myös lisääntyvän projektiluonteisen työn alkuperäinen tarkoitus on vesittymässä, ja sitä käytetään yhä useammin korvaamaan työnantajan tavanomaista toimintaa. Kuitenkin silloin, kun projektityö on vain lyhyisiin pätkiin pilkottua jatkuvaa työtä, määräaikaisuudelle ei ole laillista perustetta.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.