TV-Opas

Kuntaliitossa toivotaan tukien poistamista työhaluttomilta: "Aktivoituvat, kun rahat loppuvat"

Kuntaliitossa väläytetään, että työttömyysturvan karensseista voisi luopua työhaluttomien henkilöiden osalta ja ottaa mallia Tanskasta. Siellä työvoimapalvelujen toimenpiteistä kieltäytyminen vie toimeentulotuen nollaan ja sitä kautta pakottaa työttömät takaisin palvelujen piiriin. 

Tanskassa malli on aktivoinut työttömiä.

– Tanskassa kaikkien on tehtävä jotain tai heidän toimeentulotukensa menee nollaan. He eivät saa yhtä kruunua. Miten he tulevat toimeen? Suurin osa heistä on nuoria, jotka makaavat kotona keskimäärin pari viikkoa ja sitten he tulevat palveluiden piiriin, kun rahat loppuvat. Ei heillä ole paluuta tähän, että kaikkia vain ymmärretään – laitetaan perustuloa tai jotain muuta, kertoo kuntatalouden asiantuntija, apulaisjohtaja Reijo Vuorento Kuntaliitosta. 

Vuorennon ajatuksen keskiössä on halu ottaa niskasta kiinni sellaista, joka ei ”halua” aktivoitua.

Karenssit nelinkertaistuneet

Karenssimäärät ovat Suomessa reippaassa kasvussa. Työstä kieltäytymisen perusteella asetettiin viime vuonna noin 17 300 karenssia. Se on neljä kertaa enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Karenssissa työttömyysturva katkeaa, yleisimmin noin kahden kuukauden ajaksi, työstä kieltäydyttäessä. 

Mutta karenssiin voi joutua silloinkin, jos työtarjous ei koskaan saapuisikaan perille.

– TE-toimisto lähetti minulle kirjeen, jota en saanut ja huomasin tarjouksen sähköisessä oma-asiointipalvelussa sitten vasta, kun sen "deadline" oli mennyt umpeen. Toimitin työkkäriin selvityksen, että en ole saanut koko kirjettä. Kirjeeni hylättiin, koska työtarjouskirje ei ollut palautunut lähettäjälle, kertoo "Niko" Hämeestä.

"Järjestelmä on mielivaltainen"

Työttömien kattojärjestön mukaan karenssijärjestelmä on mielivaltainen, sillä saapuviin työtarjouksiin voi joutua vastaamaan parin päivän sisällä.

– Järjestelmä on monen kohdalla mielivaltainen tällä hetkellä. Työtarjous saattaa tulla postiluukusta päivän tai parin varoitusajalla. Välttämättä silloin ei ole kotona, sanoo Jukka Haapakoski.

Osalla työttömistä työttömyysturva katkeaa karenssin jälkeen kokonaan. Näin tapahtuu, jos työnhakijan työvoimapoliittisesti moitittava menettely on toistuvaa eli kaksi kertaa puolen vuoden kuluessa tapahtuvaa. Työttömyysturvaa saa jälleen, jos hakeutuu työvoimapalvelujen piiriin.

TVY:n mukaan viidennes työnhakijoista ei edes kuuluisi nykyisten palvelujen piiriin.

– TE-toimistoista on tullut sellaista viestiä, että noin 20 prosenttia työttömistä työnhakijoista ei ole välttämättä työkykyisiä. Heille joku muu palvelu olisi parempi kuin työllistyminen. Sosiaalitoimi ei heille kuitenkaan ole ratkaisu. Siellä asiat monimutkaistuvat, jatkaa Haapakoski.

Kuntouttava työtoiminta ei avaa työuraa

Karenssi vie monet toimeentulotukiluukulle, mutta sieltä tukea ei välttämättä saa. 

– Monen kohdalla tämä saattaa tarkoittaa sitä, että laskut jää maksamatta, menee ulosottoon, saattaa mennä luottotiedot, sitä kautta se asunnon pitäminen ja työnhaku vaikeutuu huomattavasti, kertoo toiminnanjohtaja.

Haapakoski muistuttaa, että sosiaalitoimella ei ole samankaltaisia työllisyyspalveluja tarjolla kuin valtion korvaamat työllisyyspalvelut ovat.

– Sosiaalitoimen kautta voidaan järjestää kuntouttavaa työtoimintaa. Hyvin harvojen kohdalla se johtaa avoimille työmarkkinoille. Luku on 2 - 3 prosenttia.

Ulosottolakiin toivotaan muutoksia

Oulun kaupungin toimeentulotukiluukulla on vastaavia kokemuksia.

– Velkaantuminen on merkittävä työllistymisen este. Ihmisellä voi olla velkaa jo niin paljon, että töiden vastaanottaminen ei kannata, koska kaikki menee ulosottoon. Hyvä, jos käteen jää toimeentulotuen perusosa, 485 euroa, kun ulosotto käy palkassa, kertoo Oulun kaupungin etuusyksikön palveluesimies Esa Yritys

Yritys ehdottaakin ulosottalakiin muutoksia.

– Muutettaisiin ulosoton suojaosuuksia ja vapaakuukausien saamista helpotettaisiin, esittää palveluesimies.

TVY:n Haapakoski ehdottaa, että nykyistä järjestelmää pitäisi ihmimillistää esimerkiksi sähköpostipalvelimella.

– Jokaisen työhakemuksen voisi kuljettaa TE-toimiston kautta. Sitä kautta toimistot saisivat tietoa siitä, kuinka aktiivisia työnhakijat ovat. Sitä voisi käyttää hyvänä tietopalveluna, joka toisi mukanaan paremmin kohdennettuja palveluita.

"Karenssit lisäävät köyhyyttä"

Nykyisellä kiristyneellä karenssijärjestelmällä pyritään siihen, että työtön vastaanottaisi työtä. Ministeriöstä kuitenkin sanotaan, että tämän todeksi näyttäminen on vaikeaa. 

– Ymmärtääkseni siitä vallitsee yksimielisyys aiemmissa tutkimuksissa, että seuraamusjärjestelmä ohjaa työn vastaanottamiseen ja vaikutus siis toteutuu. Olen ymmärtänyt niin, että vaikutuksen mittaaminen on kuitenkin hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön vanhempi hallitussihteeri Timo Meling

Oulun kaupungin etuusyksikössä ei uskota nykyjärjestelmän toimivuuteen.

– Karenssit lisäävät köyhyyttä ja osattomuutta. Karensseilla ei ole vaikutusta työllisyyteen. Se on noin promille ihmisistä, joilla tämä voi toimia, mutta silloinkin tilanne on varmaan se, että työnantaja saa vastahakoisen työntekijän, sanoo Yritys.

Työmatkojen pituus perussyy kieltäytymiseen

2015 alusta lukien työn vastaanottamisvelvollisuus muuttui siten, että työssäkäyntialueen ulkopuolelta pitää ottaa tarjottua työtä vastaan, jos työmatkoihin kokoaikatyössä kuluu julkista liikennettä käyttäen enintään kolme tuntia päivässä. 

Oulun seudulla työstä kieltäytymiseen löytyy useimmiten kaksi syytä.

– Perussyy on se, että työ ei vastaa sitä, mitä ihminen odottaa työltä. Toinen syy on työmatka. Oulussakin voi tulla useita kymmeniä kilometrejä matkaksi eikä välttämättä julkinen kulkuväline kulje eikä omaa autoa ole varaa hankkia, päättää Yritys. 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.