Kuvat: Iso lumivyöry yllätti viikonloppuna tunturissa – ”Puoli kilometriä leveä lumilaatta tuli alas”

Kesänkitunturilla Ylläksen lähellä havaittiin viikonloppuna kaksi lumivyöryä. Kenenkään ei tiedetä loukkaantuneen vyöryissä.

Tuuli tuiversi ja lunta tuprutti viime viikon perjantaina ja lauantain vastaisena yönä Kesänkitunturin tienoilla Ylläksen lähellä. Rankka sää sai yön mittaan aikaan lumivyöryn Kesänkitunturin etelänpuoleisella rinteellä. Äkäslompolossa asuva Antti Hult ei nähnyt itse vyöryä, mutta kävi paikalla seuraavana päivänä lauantaina.

– Arviolta puoli kilometriä leveä lumilaatta oli tullut alas huipulta ja sukeltanut metsään. Puitakin oli mennyt katki. Tämä lienee tämän alueen isoimpia lumivyöryjä, ihan älyttömän isolla alueella se oli tapahtunut, toteaa Antti Hult.

Paikka on Hultin mukaan yksi alueen suosituimpia vapaalaskupaikkoja. Kukaan ei loukkaantunut vyöryssä.

Ilmatieteen laitos varoittaakin, että lumivyöryjen todennäköisyys on nyt suuri Saariselän, Ylläs-Levin, Ounas-Pallaksen ja Luosto-Pyhän tunturialueiden hoitamattomilla luonnonrinteillä. Rukalla ja Kilpisjärvellä lumivyöryjen todennäköisyyden katsotaan olevan hieman pienempi, mutta näilläkin alueilla huomattava.

Vuosittain tilastoidaan 10-15 lumivyöryä

Ilmatieteen laitos on saanut tänä vuonna yhteensä kolme ilmoitusta lumivyöryistä. Kesänkitunturilla Ylläksen alueella lumi vyöryi viikonloppuna kahdessakin eri paikassa. Kukaan ei loukkaantunut näissä vyöryissä. Kolmas tilastotieto tämän talven lumivyöryistä on 1. helmikuuta Kuusamon Valtavaaran pieni, ihmisen aiheuttama vyöry, joka sekään ei aiheuttanut henkilövahinkoja.

Vuosittain Ilmatieteen laitos saa tietoonsa keskimäärin 10-15 lumivyöryä. Vuosien välillä on suurta vaihtelua, eivätkä kaikki vyöryt päädy tilastoihin. Osaa ei ilmoiteta ja osaa ei kukaan ole ollut näkemässä.

– Todennäköisesti vyöryjä on eniten Käsivarren alueella, missä on jyrkkiä rinteitä, mutta siellä niitä ei aina ole kukaan havaitsemassa. Laskettelukeskusten läheisiltä tunturialueilta eniten ilmoituksia tulee Ylläksen lähistöltä, esimerkiksi Kellostapulin alueella on käytännössä vuosittain jonkinlainen lumivyöry, sanoo aluepäällikkö Heikki Juntti Ilmatieteen laitokselta Rovaniemeltä.

Lumivyöryissä on menehtynyt ihmisiä myös Suomessa

Lumivyörylle otollisen alustan saa aikaan se, kun kerralla sataa paljon lunta. Vyöryn syntyyn vaikuttaa myös lumen rakenne. Laukaisevana tekijänä on usein ihmisen meno lumikentälle. Tyypillinen aika lumivyörylle on kevättalvi, kun lunta on paljon. Myös lopputalvella lumien sulamisaikaan voi syntyä vyöryjä.

– Lumivyöryt ovat hoidettujen rinteiden ulkopuolella. Jos lähtee rinteiden ulkopuolelle, täytyy tuntea aluetta, sanoo Heikki Juntti.

Lumivyöryjen todennäköisyyttä arvioidaan Suomessa kansainvälisen, viisiportaisen luokituksen avulla. Luokassa 1 lumivyöryjen todennäköisyys on pienin ja luokassa 5 korkein. Tällä hetkellä varoitukset ovat tasoilla 3 ja 4. Luokan 5 varoitusta ei Suomessa ole Heikki Juntin mukaan koskaan annettu.

– Tämä on kansainvälinen asteikko eli samaa asteikkoa käytetään esimerkiksi Alpeilla. Käytännössä Suomen olosuhteissa korkeimman varoitusluokan saavuttaminen ei ole mahdollista, sanoo Heikki Juntti.

Ovatko lumivyöryt sitten lisääntyneet vai vähentyneet vuosien kuluessa Suomessa? Tähän ei Heikki Juntin mukaan voi ottaa kantaa, sillä vuosittainen vaihtelu on suurta ja tilastolliset määrät pieniä.

Ilmatieteen laitoksen tiedossa on kaksi ihmishengen vaatinutta lumivyöryä Suomessa, vuonna 1998 Utsjoella ja vuonna 2000 Kuusamossa.


Lumitilannetiedot, laskettelukeskusten sääennusteet sekä sadetutkan löydät MTV:n sääsivustolta.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.