Kymijoen dioksiiniarvot yhä maailman korkeimpia

Vaikka Kymijoki onkin uskottua paremmassa kunnossa, on se silti edelleen yksi myrkyllisimmistä joista maailmassa, jos mittariksi otetaan jokien sedimenteistä löydetyt dioksiinit ja furaanit. Näin arvioi Suomen Ympäristökeskuksen tulosyksikön päällikkö Matti Verta. Joki on myös elohopean pahasti saastuttama.

Kymijoen ei nähdä enää vaativan välitöntä kunnostusta. Kymijoen kaloissa, vedessä tai pohjassa ei ole enää osoitettavissa välittömiä terveysriskejä. Tämä käy ilmi Kymijoen sedimenttien saastetutkimuksesta. Suomen ympäristökeskuksen koordinoima kolmivuotinen tutkimusprojekti julkistettiin tänään Kuusankoskella.

Kymijokea


Raportin mukaan joen kalojen elohopeapitoisuudet ovat kohonneet, mutta ne ovat selvästi laskeneet 70-80-luvuilta. Joen kalojen elohopeapitoisuudet eivät kuitenkaan olennaisesti poikkea Suomen muiden kuormitettujen sisävesien kalojen pitoisuuksista.

Ruoppaukset mahdollisia

Kymijoen dioksiinit ylittävät pehmeissä pohjakerroksissa paikoin satakertaisesti saastuneiden maa-alueiden pitoisuuksien ohjeelliset raja-arvot. Pahiten saastunut alue on välittömästi Kuusankosken alapuolella. -Kymijoen pohjan suurista dioksiinipitoisuuksista huolimatta jokea voidaan ruopata jos ruoppaus suunnitellaan ja toteutetaan hyvin. Kaikkia riskejä ei kuitenkaan tunneta ja jatkotutkimukset sekä seuranta ovat sen takia edelleen tarpeen, Verta muistuttaa.

Koska kalojen elohopeapitoisuus ylittää osin terveysviranomaisten suositusrajat, tulee Verran mielestä elohopean kulkeutumis- ja kerääntymismekanismeja sekä ennustemalleja tutkia lisää.

Erityisesti joen kunnostustoimien ja muiden pohjakerrostumiin vaikuttavien toimintojen vaikutukset elohopean liikkeelle lähtöön, muuttumiseen metyylielohopeaksi ja kerääntymiseen kaloihin tulisi Verran mukaan selvittää.

Suomenlahdella kala huonompaa

Dioksiinien ja furaanien terveysriskejä tutkinut professori Terttu Vartiainen Kansanterveyslaitokselta muistuttaa, että suomalaisten dioksiineista 60 prosenttia tulee kalasta. Kymijoen dioksiineista ei hänen mielestään kalansyöjän terveydelle ole haittaa tällä hetkellä, jos kalaa syö kohtuudella.

Hän muistuttaa, että dioksiineja sisältävät eniten suuret petokalat. Vasta 30-40 vuotta kestänyt saastuneen kalan runsas käyttö aiheuttaa terveydellisiä haittoja. Vartiaisen tekemien tutkimusten mukaan Kymijoen kalasta saadut altistumiset dioksiinille ovat paljon pienemmät kuin Suomenlahden kalan syömisestä saadut altistumiset.

Vartiaisen tekemän äidinmaitotutkimuksen mukaan Kotkan yläpuolella asuvien äitien maidosta löytyi suurin piirtein saman verran dioksiineja kuin Kuopion äitien maidosta. Kotkan edustalta saatua kalaa syöneen äidin maidosta löytyi vähemmän dioksiinia kuin Helsingin edustan kalaa syöneen äidin maidosta. Tämän selittää Vartiaisen mukaan kuitenkin se, että Helsingissä syödään enemmän kalaa kuin Kotkassa.

Myrkyt teollisuudesta

Kymijoen pohjamudissa vaanivat dioksiinit, furaanit ja elohopea ovat pääosin peräisin joenvarren teollisuudesta.

Kymijoen ovat myrkyttäneet puunsuoja-aine Ky 5 ja kloorin valmistuksessa käytetyt sekä jossain määrin myös puunjalostusteollisuuden aiemmin käyttämät kemikaalit.

Useat teollisuuden saastepäästöt jokeen ovat nyt loppuneet. Kymijoessa ja sen edustan merialueella arvioidaan olevan 16-21 kiloa dioksiinityyppisiä yhdisteitä muutettuna kansainväliseksi myrkyllisyysarvoksi. Näistä noin kolmannes on kulkeutunut merialueelle, kolmasosa lepää pahiten saastuneella välillä Kuusankoski-Keltti ja kolmasosa on hajallaan Keltin alapuolisella alueella.
(MTV3-STT)
Ulla Pulliainen kertoo tarkemmin(1:30)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.