Mainos

Kymmenet turvapaikanhakijat yrittäneet itsemurhaa – "Itsemurhayritys on yleensä hätähuuto"

Parin viime viikon aikana usea Suomessa oleva turvapaikanhakija on yrittänyt itsemurhaa. Aiemmin viikolla yksi turvapaikanhakija yritti hirttäytyä Helsingin Rautatieaseman ulkopuolella. Itsemurhayrityksiä on ollut myös ainakin Kirkkonummella ja Siilinjärvellä.

Helsingin poliisin mukaan Rautatieasemalla tekoa yrittänyt mies vietiin sairaalaan, mutta poliisi ei kommentoi tapahtumia tarkemmin. Mies oli aiemmin saanut hallinto-oikeudesta kielteisen päätöksen valitukseensa aiemmasta kielteisestä turvapaikkapäätöksestä.

Toinen tapaus sattui MTV:n tietojen mukaan 27. helmikuuta Tarina-vastaanottokeskuksessa Siilinjärvellä. Hieman yli 20-vuotias irakilaismies oli yrittänyt itsemurhaa hyppäämällä yöllä keskuksen ikkunasta ulos.

Suomessa yli puolitoista vuotta ollut mies oli MTV:n tietojen mukaan hänkin saanut "toisen kielteisen", eli kielteisen päätöksen valitukseensa kielteisestä turvapaikkapäätöksestä.

Hän selviytyi, ja on sairaalassa, kertoo MTV:n uutisten haastattelema, itsemurhaa yrittäneen miehen tunteva turvapaikanhakija "Maan".

"Hypännyt loukkasi itsensä pahoin"

Maan sanoo, ettei mies voi kävellä, koska loukkasi pahoin jalkansa ja toisen kätensä yrityksessä. Itsemurhaa yrittänyt oli Maanin mukaan ajatellut, että "on parempi kuolla kuin elää toisen kielteisen päätöksen kanssa".

Kuopion poliisi ei kommentoi Siilinjärven tapausta tarkemmin. Poliisin mukaan kyseessä on yksittäisen ihmisen yksityisasia, eikä tapaukseen epäillä liittyvän rikosta.

Maanin mukaan pari kolme päivää sitten Siilinjärvellä toinen henkilö, afganistanilaismies, yritti itsemurhaa ottamalla noin kaksikymmentä lääkepilleriä. Hänet vietiin sairaalaan, kertoo haastateltu, joka itse on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen.

Lisäksi netissä liikkuu video myös Kirkkonummelta, missä sanotaan näkyvän, kuinka pelastuslaitoksen edustajat kantavat paareilla vastaanottokeskuksesta ulos itsemurhaa yrittänyttä turvapaikanhakijaa, joka oli saanut kielteisen päätöksen ja odotti karkotusta maasta.

Kymmeniä itsemurhayrityksiä

Migrin mukaan vuoden 2015 loppupuolella ja viime vuonna vastaanottokeskuksissa oli lähes 60 itsemurhayritystä. Tilanne heikkeni viime syksynä. Yrityksistä viisi päätyi kuolemaan. Alkuvuodesta 2017 vastaanottokeskuksissa noin kymmenen turvapaikanhakijaa on yrittänyt itsemurhaa.

Tänä vuonna viranomaisten odotetaan antavan viime vuotta enemmän kielteisiä turvapaikkapäätöksiä. Maahanmuuttovirasto ei usko, että tämä lisää itsemurhayritysten määrää vastaanottokeskuksissa.

– (Turvapaikanhakijoiden) itsemurhayrityksiin on monta syytä. Kielteinen turvapaikkapäätös on yksi riskitekijä, mutta ei ainoa, sanoo terveydenhuollon ylitarkastaja Päivi Hieta Maahanmuuttovirasto Migristä.

Ahdistukset kasaantuvat kimpuksi

Hiedan mukaan itsemurhaa hautova ja yrittävä on myös ahdistunut kotimaansa ja perheensä tilanteesta. Lisäksi yleinen epätoivo tulevaisuudesta vaikuttaa.

Suomeen on saapunut kahdessa vuodessa kymmeniä tuhansia turvapaikanhakijoita. Suuressa määrässä on myös niitä, joilla on jo saapuessa ollut erilaisia pidempiaikaisia mielenterveyden ongelmia. Ne saattavat kärjistyä epävarmassa tilanteessa turvapaikkapäätöstä odotellessa, Hieta kertoo.

Hieta itse on ollut aiemmin ulkomailla terveydenalan ammattilaisena useassa suuressa kriisissä tai tsunamin kaltaisen katastrofin iskettyä.

"Tiedän että näitä tulee"

– Tiedän että tällaista (itsemurhayrityksiä) tulee. Traumaattisten tapahtumien jälkeen mielenterveysongelmia ilmenee tavallista enemmän. Itsemurhayritys on usein hätähuuto.

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvettua nopeasti ja paljon, Migri perusti erityisen terveystiimin syksyllä 2015. Siihen kuuluu kolme terveydenhuollon ylitarkastajaa, jotka tekevät yhteistyötä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lääkärin kanssa.

Migri reagoi itsemurhayrityksiin antamalla viime syksynä vastaanottokeskuksille yleisen ohjeistuksen, kuinka havaita potentiaalinen itsemurhayritys, ja mitä tehdä itse tilanteessa. Myös mielenterveyskoulutusta keskuksissa on lisätty.

– Vastaanottokeskuksissa on terveydenhoitaja, sairaanhoitaja ja sosiaalityöntekijä per 150 aikuista turvapaikanhakijaa. Lisäksi on psykiatrisia sairaanhoitajia. Ammatti-ihmiset osaavat huomata mahdollista itsemurhayritystä ennakoivia oireita, kuten kyvyttömyys nukkua tai käytöksen muutos, Hieta toteaa.

"Vastaanottokeskus on kuin vankila"

Migrin Hieta korostaa ennaltaehkäisevää työtä. Koska turvapaikanhakija ei voi esimerkiksi tehdä töitä ilman työlupaa, aika käy helposti pitkäksi. Työlupaa toki voi hakea kolmen ja kuuden kuukauden jälkeen maahantulosta.

Olemisen mielekkyyttä pyritään lisäämään esimerkiksi kielen opiskelulla. Niillä joilla on perhe mukana, huomio keskittyy perheeseen. Yksin tulleilla keskinäistä perheen tukea ei ole.

Eräs MTV:n haastattelema turvapaikanhakija sanoo, että hänen vastaanottokeskuksensa on kuin vankila. Aikaa yritetään tappaa nukkumalla, eikä heitä kunnioiteta ihmisinä. Hänen mukaansa turvapaikanhakijoille ei esimerkiksi anneta lääkkeitä.

Hiedan mukaan vastaanottokeskuksissa kaikki pääsevät tarvittaessa lääkärinvastaanotolle joko itse keskuksissa, tai julkisen sektorin tai yksityisen lääkärin pakeille, vastaanottokeskuksen paikkakunnasta riippuen. Hän sanoo, että yllämainitut väitteet heijastavat epävarmuutta ja turhautumista.

"On tunne, etteivät pääse"

– Heillä on tunne siitä, etteivät he pääse lääkärille. Hieta kertoo. Hän sanoo omista käyntikokemuksistaan vastaanottokeskuksissa, että yleisesti ottaen ihmisillä on halu yrittää päästä eteenpäin.

Jos avuntarve mielenterveystapauksissa vastaanottokeskuksessa kärjistyy ylivoimaiseksi, turvapaikanhakija voidaan ohjata Lahdessa olevaan Suomen Punaisen Ristin Teva-erityisyksikköön.

– Siellä on 20 paikkaa, ja ne ovat koko ajan täynnä, Hieta kertoo.

Mielenterveysongelmista kärsivät turvapaikanhakijat kuuluvat niin sanottuun haavoittuvien ryhmään. Heillä on lainmukainen oikeus saada hoitoa Suomen kansalaisten tavoin.

Seksuaalisuus haavoittuvuutena

Haavoittuvien ryhmään kuuluvat myös esimerkiksi seksuaalivähemmistöihin kuuluvat.

Heidän on paitsi kyettävä todistamaan viranomaisille kuuluvansa seksuaalivähemmistöön, myös todistettava, että se on hänen kotimaassaan syy vainoamiseen.

Jos oman seksuaalisuutensa kanssa avoimesti oleminen on joskus vaikeaa Suomessakin, Lähi-idän maissa seksuaalivähemmistöjen asema on huono ja jopa hengenvaarallinen, joten syitä ahdistukselle ja epätoivolle on.

Eräs irakilaismies kertoo MTV:lle olevansa homo, ja saaneensa kielteisen päätöksen. Hän pelkää reaktioita, jos tieto hänen homoudestaan leviää vastaanottokeskuksissa.  

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.